MKK:n Porin toimipisteessä Porin yliopistokeskuksessa toiminta keskittyy erityisesti merenkulun ympäristösääntelyyn, meri- ja rannikkoalueiden toimintaympäristöön sekä siniseen kasvuun liittyvään tutkimukseen ja kehittämishankkeisiin.
Suomen satamat panostavat vahvasti toimintansa kehittämiseen vuosina 2021–2025. Suunniteltujen investointien kokonaismäärä on kyselyn perusteella yli miljardi euroa, mikä on 17 prosenttia enemmän kuin vuosina 2016–2020 toteutetut investoinnit. Osa satamista on myös ryhtymässä rakentamaan digitaalisia valmiuksia vuosina 2021-2025.
Laivaliikenteen tavoitteet ovat entisensä, mutta työ- ja toimintaympäristö elää ja muuttuu. Kaiken aikaa etenevän automaation ja digitalisaation myötä muokkaantuvat myös merenkulun ammatit ja merenkulkijan osaamisvaatimukset.
Ensimmäisen kerran varustamobarometrin historiassa normaalit talouden vaihtelut joutuivat antamaan tilaa ulkopuoliselle tekijälle. Covid-19-pandemia näkyy varustamobarometrin aikasarjoissa syvänä pudotuksena. Talouden yleinen epävarmuus varjostaa edelleen varustamoalaa, mutta suunta näyttäisi olevan ylöspäin.
ECOPRODIGI-hankkeen (Eco-efficiency to maritime industry processes in the Baltic Sea Region through digitalisation) toimenpideohjelma ekotehokkaamman merenkulun, satamatoimintojen ja meriteollisuuden saavuttamiseksi on julkaistu.
GET READY -projektin työpajassa pohdittiin Suomen merialuesuunnittelussa havaittuja hyviä käytänteitä sekä toimintatapoja, jotka edistäisivät vuorovaikutusta Venäjän kanssa Itäisellä Suomenlahdella. Sidosryhmien osallistaminen ja sitouttaminen suunnitteluprosessiin nähtiin keskeiseksi onnistumisen edellytykseksi. Maa- ja merialueiden vuorovaikutussuhteiden kartoittaminen ja huomioiminen suunnittelussa koettiin kehitettäväksi asiaksi.
Studia Maritima -luento "Korona-pandemian vaikutukset merenkulkuun" pidettiin etäyhteyden kautta 1.12.2020.
ECOPRODIGI-hankkeen loppuseminaari esittelee hankkeen tulokset keskittyen siihen, mitä hyötyjä digitaaliset ratkaisut ja sovellukset voivat tarjota meriklusterin yrityksille ja organisaatioille.
Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen (MKK) tekemän raportin mukaan yhteistyön lisääminen kuljetusketjuissa olisi tärkeää. Suoritetun kyselyn vastaajista kaksi kolmasosaa ilmoitti, että yritys suunnittelee kuljetusta ja sen toteuttamista yhdessä alihankkijoiden kanssa. Yhteistyön taso vaihtelee keskusteluista lastaussuunnitelmaan tekoon yhdessä. Pyrkimyksenä pitäisi olla koko kuljetusketjun käsittävä riskienhallintapolitiikka.
Kuinka toimin onnettomuustilanteessa? Mitä pitää huomioida ja kuinka minimoidaan vahingot? Kuinka lisään toiminnallani logistiikan turvallisuutta?