GET READY -projektin työpajassa pohdittiin Suomen merialuesuunnittelussa havaittuja hyviä käytänteitä sekä toimintatapoja, jotka edistäisivät vuorovaikutusta Venäjän kanssa Itäisellä Suomenlahdella. Sidosryhmien osallistaminen ja sitouttaminen suunnitteluprosessiin nähtiin keskeiseksi onnistumisen edellytykseksi. Maa- ja merialueiden vuorovaikutussuhteiden kartoittaminen ja huomioiminen suunnittelussa koettiin kehitettäväksi asiaksi. Suunnittelun syklisyyttä sekä erityisesti arviointi- ja seurantavaiheen merkitystä korostettiin, koska kerättyä tietoa voidaan hyödyntää seuraavalla suunnittelukierroksella.
Suomen ensimmäinen kansallinen merialuesuunnitelma on edennyt hyväksymisvaiheeseen. Merialuesuunnittelu on monitahoista vuoropuhelua, jossa ylitetään rajoja ja rajapintoja. Sillä on myös luonnostaan kansainvälinen ulottuvuus, koska rannikko- ja merialueiden kestävän käytön edistäminen hyötyy rannikkovaltioiden välisestä vuorovaikutuksesta ja yhteistyöstä. GET READY -projekti vahvistaa osaltaan yhteistyötä Suomen ja Venäjän välillä. Hankkeessa vaihdetaan näkemyksiä ja kokemuksia merialuesuunnittelua ja rannikkoalueiden kestävää käyttöä edistävistä menetelmistä ja käytänteistä.
Marraskuussa suomalaisille merialuesuunnittelun vastuutahoille ja tutkijoille järjestettiin etätyöpaja, jossa keskusteltiin merialuesuunnittelun parhaista käytänteistä Suomi-Venäjä -yhteistyön kehittämisen näkökulmasta. Nostettiin esille toimintatapoja, jotka Suomen suunnitteluprosessissa on koettu hyviksi ja pohdittiin millaiset toimintatavat voisivat edistää lähialueyhteistyötä. Parhaista käytänteistä keskusteltiin kolmen eri teeman kautta: 1) miten ekosysteemilähestymistapa saadaan vietyä periaatteen tasolta käytännön tasolle, 2) miten maan ja meren vuorovaikutus toteutuu suunnittelutoiminnassa ja -järjestelmissä sekä 3) millaiset ovat sidosryhmien osallistamisen parhaat toimintatavat sekä kansallisesti että Venäjä-yhteistyön näkökulmasta.
Työpajan keskusteluissa korostui erityisesti sidosryhmien sitouttamisen tärkeys merialuesuunnitteluprosessiin heti suunnitteluprosessin alkuvaiheesta lähtien. Merellisten käyttäjien tarpeista lähtevässä suunnittelussa koettiin Suomessa onnistutun, mutta sen tärkeyttä ei voi olla korostamatta jatkossakaan; Suomenkin prosessissa seuraavalle suunnittelukierrokselle huomioitaviksi on noussut esiin asioita, jotka vaativat syvemmälle menevää sidosryhmien huomiointia. Sidosryhmien varhaisen osallistamisen hyödyiksi nähtiin myös laajempi sitoutuminen toimenpiteisiin sekä mahdollisuus nostaa esille vaikeitakin asioita ja sovitella eri intressejä yhteen jo suunnitteluvaiheessa. Korostettiin, että merialuesuunnittelu on syklinen prosessi, jossa opittavaa riittää jokaisella suunnittelukierroksella. Samalla painotettiin merialuesuunnitelmien hyväksymisen jälkeen alkavan arviointi- ja seurantavaiheen merkitystä, sillä se tuottaa tietoa ja lisää käytännönläheisiä näkökulmia, joita voidaan seuraavalla suunnittelukierroksella hyödyntää.
Merialuesuunnitelma alkaa rantaviivasta, vaikka monet maalla tapahtuvat toiminnot vaikuttavat mereen. Siksi maan ja meren vuorovaikutuksen huomioiminen suunnittelussa on tärkeää. Suomen merialuesuunnittelussa näitä yhteyksiä on osoitettu ja kokonaisuuksia on pyritty hahmottamaan. Huomionarvoista on, että kerrannaisvaikutukset näkyvät molempiin suuntiin – niin mereltä maalle kuin maalta merelle. Tätä haastavaksi koettua, mutta prosessin ja lopputulosten kannalta keskeistä asiaa tullaan tarkastelemaan arviointi- ja seurantavaiheessa. Satamat ovat hyvä esimerkki vaikutussuunnasta mereltä maalle; satamalogistiikka edellyttää maa-alueella tapahtuvaa liikennejärjestelmien tarkkaa suunnittelua, ja siten satamien kehittäminen vaikuttaa tie- ja raideliikenneratkaisuihin maalla.
Venäjällä järjestettiin samankaltainen työpaja samojen teemojen puitteissa. Erilliset tilaisuudet pidettiin, jotta keskustelua niissä voitiin käydä omilla kielillä. Työpajoissa käytyjä keskusteluja tullaan summaamaan yhteiseen raporttiin, joka julkaistaan myöhemmin vapaasti saataville yhtenä hankkeen tuotoksena.
GET READY
GET READY (Getting Ready for the Cross-Border Challenges: Capacity Building in Sustainable Shore Use) pyrkii edistämään herkän Itäisen Suomenlahden rannikkoalueiden kestävää käyttöä. Hanke saa rahoitusta Kaakkois-Suomi – Venäjä CBC 2014–2020 ohjelmasta. Ohjelmaa rahoittavat Euroopan Unioni, Venäjän Federaatio ja Suomen Tasavalta. Tukikelpoinen ohjelma-alue koostuu nk. ydinalueesta, jonka muodostavat Suomen puolella Etelä-Karjala, Etelä-Savo ja Kymenlaakso ja Venäjällä Pietari ja Leningradin alue sekä niitä ympäröivät liitännäisalueet, kun taas Turku on Moskovan ohella ohjelmassa mukana tukikelpoisena alueena merkittävänä talous- ja kulttuurikeskuksena.
Hanketta johtaa venäläisyritys Eco-Express-Service LLC. Muut kumppanit ovat Valtiollinen hydrologian instituutti ja Pietarin valtiollinen yliopisto Venäjältä sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK, Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys Merikotka ry, Suomen ympäristökeskus SYKE sekä Turun yliopisto Suomesta.
