Uusi löytö PAP-keuhkosairauden syistä saattaa tarjota ratkaisumalleja myös ylipainon ja sydänsairauksien hoitoihin. InFLAMES-professori Alexander Mildner ryhmineen paikallisti geenivirheen, jonka takia keuhkorakkulat eivät puhdistu PAP-sairaudessa siten kuin pitäisi.
Immunologinen tutkimus muuttaa lähivuosina keinoja, joilla hoidetaan muun muassa syöpää, MS-tautia ja tyypin 1 diabetesta. Tämä kävi ilmi 31. kerran järjestetyssä BioCity Symposiumissa, jota teemoittivat InFLAMES-lippulaiva ja immunologia. Yksi symposiumin huippuhetkistä koettiin, kun puhujaksi asettui Nobel-voittaja Sir Peter Ratcliffe.
Ihmiselimistössä on noin 40 biljoonaa solua. Niistä jokainen tarvitsee happea elääkseen. Jos solujen käytettävissä olevan hapen määrä laskee, solujen pitää pystyä aistimaan muutos ja reagoimaan siihen. Sir Peter Ratcliffe selvitti, kuinka tämä tapahtuu. Löytö toi Ratcliffelle ja kumppaneille vuonna 2019 lääketieteen Nobel-palkinnon. Ratcliffe vieraili Turun yliopistossa 25. elokuuta.
BioCity Symposiumin teema, immunologia, on herättänyt suurta mielenkiintoa. Symposiumiin, joka järjestetään 25.-26. elokuuta, on ilmoittautunut yli 400 osanottajaa. Tapahtuman pääpuhuja on vuonna 2019 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut Sir Peter Ratcliffe.
Tarvitseeko Suomi omaa lääkekehitystä ja -valmistusta vai voimmeko kriisien iskiessä luottaa Euroopan apuun? Entä onko lääkkeiden huoltovarmuus taattu? Muun muassa näistä aiheista keskustellaan Turun Eurooppa-foorumin tiedepäivässä 24. elokuuta InFLAMESin paneelikeskustelussa. Paneeli järjestetään Marina Palacessa kello 11.30–12.15. Keskustelu tulkataan myös englanniksi.
Suomen Akatemian COVID-19-rokote- ja lääkekehitystutkimushaun hankkeet on valittu keskiviikkona 24.6.2020. Nopean erityishaun tavoitteiden kiireellisyyden vuoksi rahoitettiin korkeatasoisia hankkeita, joissa on jo käynnissä SARS-CoV-2-rokote- ja lääkekehitystutkimusta tai koronavirusrokotteiden ja -lääkkeiden tehon, turvallisuuden ja vaikuttavuuden tutkimusta. Turun yliopistoon rahoitusta myönnettiin kahdelle hankkeelle.
Tiedelinja on Turun yliopiston uusi yleisölle avoin tiedewebinaari. Tiedelinjan kolmannessa lähetyksessä puhuttiin koronaviruksen vaikutuksista ja siitä, miten pandemiasta toivutaan yhteiskuntana ja yksilöinä.
FM Tiina Kähkönen selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan fibroblastikasvutekijäreseptoreiden roolia rintasyövän kasvun säätelyssä. Lisäksi Kähkönen tutki, miten näiden reseptorien toiminnan estäminen uusien lääkeaineiden avulla vaikuttaa rintasyövän kasvuun. Kyseisten lääkeaineiden tehoa ja turvallisuutta arvioidaan parhaillaan potilastutkimuksissa.
Suomen Akatemia on myöntänyt Turun yliopistolle 3,4 miljoonan euron rahoituksen kaudelle 2019–2023. Rahoituksella tuetaan yliopiston tieteenalarajat ylittävää strategista tutkimusta.