Tarvitseeko Suomi omaa lääkekehitystä ja -valmistusta vai voimmeko kriisien iskiessä luottaa Euroopan apuun? Entä onko lääkkeiden huoltovarmuus taattu? Muun muassa näistä aiheista keskustellaan Turun Eurooppa-foorumin tiedepäivässä 24. elokuuta InFLAMESin paneelikeskustelussa. Paneeli järjestetään Marina Palacessa kello 11.30–12.15. Keskustelu tulkataan myös englanniksi.
Paneelin puhujia ovat lääkeyhtiö Orionin toimitusjohtajaksi valittu Liisa Hurme, Turun yliopiston virusopin professori llkka Julkunen, Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen ja biokemian professori Tiina Salminen Åbo Akademista. Puhetta johtaa InFLAMESin vieraileva professori Reijo Salonen.
Salonen toteaa, että Suomessa lääkkeiden velvoitevarastointi on hyvä pohja lääkkeiden huoltovarmuudelle. Laki velvoittaa lääketehtaat, lääkevalmisteiden maahantuojat, terveydenhuollon yksiköt ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pitämään yllä varastoa poikkeusolojen varalle.
– Olemme täällä pohjolan perukoilla ja meillä on ymmärretty, että lääkkeiden varmuusvarastointia tarvitaan, jos joudumme jostain syystä eristyksiin, emmekä saa tarvikkeita. Ongelma kuitenkin on se, että kuinka varustaudumme siihen, että varmuusvarastot riittävät vain tietyn aikaa?
Salonen muistuttaa, että lääkeraaka-aineiden saanti on riippuvaista Kiinasta ja suuri osa geneerisistä lääkkeistä tulee Intiasta. Jos Kiina päättäisi rajoittaa lääkeraaka-aineiden vientiään, tilanne voi muuttua nopeasti erittäin tukalaksi.
Korona oli kova herätys
Kotimaisen lääkevalmistuksen yhteys lääkkeiden saatavuuteen on ilmeinen, mutta tarvitsemmeko myös omaa lääkekehitystä ja -tutkimusta huoltovarmuutta tukemaan? Reijo Salosen mielestä vastaus on selvä, vaikka ei ihan yksioikoinen.
Sirpa Pietikäinen on ollut laatimassa Euroopan yhteistä lääkestrategiaa ja hän sanoo, että EU:ssa on kipuiltu jo vuosikymmenen verran, mitä maanosamme pitäisi tehdä lääkealan riippuvuudelle Kiinasta ja Intiasta. Myös hän kysyy, mitä sitten tehtäisiin, kun varmuusvarastot on käytetty loppuun.
– Joku varasuunnitelma, Plan B, pitää olla ja sen pitäisi perustua siihen, että Euroopan maat varautuvat yhdessä häiriötilanteisiin. Kukaan ei pärjää yksin, vaan tarvitaan keskinäistä työnjakoa. Korona oli kova herätys todellisuuteen, kun Euroopan maat alkoivat kukin vetää rokoteostoissa kotiin päin, mutta näin emme voi enää toimia, Pietikäinen toteaa.
Sirpa Pietikäinen sanoo, että kotimaista lääkekehitystä kannattaa ja pitää tehdä.
– Me olemme hyviä monissa asioissa, olisi hullua heittää ne vahvuudet hukkaan. Mutta eurooppalaisessa katsannossa ja työjaon kannalta on mietittävä, pitääkö meidän tehdä kaikkea. Siitä hyvä keskustella.
Turun Eurooppa-foorumi on kolmipäiväinen tapahtuma, jonka keskiviikon 24.8. tiedepäivä avaa. Foorumin teemana on Suomen ja EU:n asema osana muuttuvaa kansainvälistä järjestystä. Viidettä kertaa järjestettävä tapahtuma kutsuu yhteen ihmisiä yhteiskunnan eri osa-alueilta: eri näkemyksiä edustavia poliittisia päättäjiä, kansalaisjärjestöjä, elinkeinoelämän edustajia, asiantuntijoita ja kansalaisia.
Tapahtumapaikkoina ovat Marina Palacen ohessa Turun kaupunginteatteri. Tilaisuuksiin on tarjolla myös yleisölippuja, joita voi varata tapahtuman sivustolla niin kauan kuin paikkoja riittää. Kaikkia ohjelman osuuksia voi seurata suorana Eurooppa-foorumin nettisivulta ja samalta sivustolta myöhemmin tallenteena.
InFLAMES on Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen, Suomen Akatemian rahoittama tutkimuksen lippulaivahanke. Se tähtää uusien lääkekehityskohteiden tunnistamiseen ja lääkekehitykseen yhdessä biotekniikka- ja lääkeyritysten kanssa. Lippulaiva edistää myös diagnostiikkaa, jolla potilaille voidaan räätälöidä sopivat täsmähoidot.