Asiasana: Väitös

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Synnynnäisten raajapuutosten taustalla useita eri riskitekijöitä (Väitös: LL Johanna Syvänen, 12.6.2020, lastenkirurgia)

LL Johanna Syväsen väestöpohjaisessa, eri rekistereihin pohjautuvassa väitöstutkimuksessa selvisi, että äidin ennen raskautta todettu diabetes, ensiraskaus sekä äidin nuori tai korkea ikä lisäsivät lapsen riskiä synnynnäiseen raajapuutokseen. Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että harvinaisten alaraajapuutospotilaiden sairaalahoidon tarve sekä ortopedisten toimenpiteiden määrä oli merkittävästi korkeampi verrattuna muuhun lapsipopulaatioon.

Kuoleman tarkastelu tuo uusia näkökulmia sateenkaari-ihmisten elämään ja läheissuhteisiin (Väitös: Varpu Alasuutari, 5.6.2020, sukupuolentutkimus)

YTM Varpu Alasuutari tarkastelee Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan kuolemaa ja läheisen menetystä osana sateenkaariväestön eli esimerkiksi homojen, lesbojen, biseksuaalien ja transsukupuolisten elämää Suomessa. Tutkimuksen mukaan virallisen perheen ja kirkkoinstituution keskeinen rooli kuoleman yhteydessä voi aiheuttaa haasteita sateenkaari-ihmisille.

Väittelijä paljasti uutta tietoa T-solujen säätelystä (Väitös: FM Kartiek Kanduri, 5.6.2020, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)

Kartiek Kanduri löysi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan useita uusia tekijöitä, jotka voivat säädellä T-solujen erilaistumista ja toimintaa. T-solujen toiminnan säätelyn ymmärtäminen tarjoaa uusia keinoja immuunivälitteisten tautien hoitamiseksi.  

Väittelijä selvitti harvinaisten maametalli-ionien kompleksien soveltuvuutta energiansiirtoon (Väitös: Markus Räsänen, 29.5.2020, kemia)

FL Markus Räsäsen väitöstutkimus tuo lisätietoa harvinaisten maametalli-ionien kompleksien valontuoton muodostumisesta. Nykyisellään komplekseja hyödynnetään erityisesti bioanalytiikassa, muun muassa diagnostiikassa. Mitä paremmin kompleksien valontuoton muodostuminen tunnetaan, sitä enemmän kompleksien sovelluskohteita voidaan laajentaa.

Tekstin materiaalinen ulkoasu avaa näkökulmia myöhäiskeskiajan kirjalliseen kulttuuriin (Väitös: FM Aino Liira, 22.5.2020, englannin kieli)

FM Aino Liira tutkii Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, mitä eroavaisuudet keskienglanninkielisen kronikan eri kopioiden välillä kertovat tekstin tuottajien pyrkimyksistä ohjata lukijaa. Tekstiä ympäröiviin parateksteihin keskittyvä tutkimus tarjoaa uutta tietoa tekijyydestä ja kansankielisen tiedon välittämisestä keskiajan ja uuden ajan taitteessa.

Väittelijä tarkasteli suuria kauppoja rahoitusmarkkinoilla – tulokset kertovat markkinoiden dynamiikasta (Väitös: FM, KTM Mika Hannula, 22.5.2020, laskentatoimi ja rahoitus)

Turun yliopistossa väittelevä FM, KTM Mika Hannula tutki väitöskirjassaan kaupankäyntiä rahoitusmarkkinoilla. Väitöskirjan keskiössä olevat kysymykset liittyvät suurten transaktioiden optimaaliseen toteuttamiseen sekä kaupankäyntikustannusten minimointiin.

Tulenkantajien historia oli 1920-luvun kirjallista liikettä laajempi (Väitös: FM Matti Mieskonen, 16.5.2020, Suomen historia)

Kirjallisuushistorian vakiintunut käsitys tulenkantajista 1920-luvulla vaikuttaneena kirjailijaryhmänä on rajannut ulkopuolelleen 1930-luvun tulenkantajien historian. Rajauksen taustalla on havaittavissa tiede- ja kulttuuripoliittisia syitä. Tulenkantajien historiakuvan rakentuminen avaa laajempia kirjallisia, kulttuurisia ja poliittisia kehityskulkuja 1920-luvulta aina 1980-luvulle.  

Geenien hiljaisilla mutaatioilla on suuri vaikutus soluissa tapahtuvaan proteiinintuottoon (Väitös: FM Antti Kulmala, 15.5.2020, biotekniikka)

FM Antti Kulmala tutki väitöstyössään hiljaisten mutaatioiden vaikutusta kahden laajasti käytetyn sitojaproteiinityypin tuottoon Escherichia coli -bakteerissa. Kulmalan väitöstutkimuksessa havaittiin, että hiljaisilla mutaatioilla on mitä moninaisimpia vaikutuksia proteiinituottoon ja tuottoisännän elinkykyyn.