FM Riitta Jytilän väitöstutkimuksessa Eira Stenbergin romaanien äänet ymmärretään historiallisina. Tutkimus nostaa esiin paremmin runoilijana tunnetun Eira Stenbergin (s. 1943) 1980–1990-luvun moniäänisen romaanituotannon ja kartoittaa samalla kriittisesti äänimetaforan käyttöä kirjallisuudessa.
Kasvinsyöjähyönteinen sopeutuu nopeasti ravintokasvilajiin, josta sillä ei ole aiempaa kokemusta. Hyönteispopulaatioiden perinnöllinen muuntelu puolestaan säilyy sitä paremmin, mitä useampia syötäviä lajeja elinympäristössä on, havaitsi Liisa Laukkanen väitöstutkimuksessaan. Tämä on kansainvälisestikin tarkasteltuna ensimmäinen tutkimus, jossa on testattu kasvilajien määrän vaikutusta kasvinsyöjähyönteisten populaatiogenetiikkaan.
Äidin diabetes muuttaa vastasyntyneen lapsen napanuoran geenien toimintaa. Asia paljastui lääketieteen lisensiaatti Anna Koskisen tutkiessa väitöstyössään synnyttäneiden diabeetikkoäitien napanuoria. Väitöstyön toinen, eläinmalleilla toteutettu kokeellinen tutkimus viittaa siihen että äidin diabetes saattaa aiheuttaa pitkäaikaisvaikutuksia jälkeläisen kudoksiin.
FM Anne Seppäsen väitöstutkimus osoittaa, että matemaattisen mallintamisen avulla voidaan tutkia sellaista, mikä käytännön keinoin on mahdotonta tai epäeettistä, esimerkiksi lajien sukupuuttoa.
Säkylän Pyhäjärvi on esimerkki isosta ja matalasta suomalaisesta järvestä, joka kärsii rehevöitymisestä. FM Teija Kirkkala on tutkinut pitkään Pyhäjärvellä tehokkaampia keinoja estää järven rehevöitymistä. Kirkkala työryhmineen on saanut hyviä tuloksia muun muassa uudenlaisella suodatintekniikalla.
Turvallisuushakuisuus on persoonallisuuden piirre, jonka on todettu altistavan masennukselle. LL Lauri Tuominen havaitsi väitöstutkimuksessaan, että aivojen endorfiinijärjestelmän toiminnalla saattaa olla merkittävä rooli turvallisuushakuisuuden biologiassa ja siten myös masennuksen synnyssä.
Lasikuitukomposiittia on tähän asti käytetty hammasproteeseissa, hammaspaikka-aineessa ja luuta korvaavissa kalloimplanteissa. HLL Rosita Kantola tutki väitöstyössään mahdollisuuksia käyttää lasikuitua myös kasvoproteeseissa.
TtM Päivi Soinisen väitöstutkimus osoittaa, että vaikka potilaat kokevat eristämisen tai sitomisen tarpeettomana, pakkotoimilla näyttää olevan yhteys potilaan parempaan elämänlaadun kokemukseen.
Kirjailija Olavi Paavolainen matkusti 1930-luvun lopulla Saksaan, Etelä-Amerikkaan ja Neuvostoliittoon ymmärtääkseen ”mitä maailmassa nykyisin oikein tapahtuu”. Turun yliopistossa väittelevän Ville Laamasen tutkimus tuo uutta tietoa tähän asti huonosti tunnetusta Neuvostoliiton-vierailusta kesällä 1939. Uudet arkistolöydöt ovat mahdollistaneet matkan yksityiskohtaisen käsittelyn, mikä antaa uutta tietoa myös Neuvostoliiton kulttuuridiplomatiasta Stalinin vainojen 1936–1938 jälkeen.
FM Elina Siltasen väitöskirjatutkimus käsittelee kokeellisen amerikkalaisen nykyrunouden lukemista yhteisöllisenä, vastavuoroisena kommunikaationa. Keskeistä ei ole johdonmukaisen merkityksen löytäminen, vaan lukijan suhde runon osiin.