Eira Stenbergin romaanien äänet paikantuvat historiaan (Väitös: FM Riitta Jytilä, 22.2.2014, kotimainen kirjallisuus)

​Jytilän väitöstutkimus keskittyy Eira Stenbergin 1980–1990-luvulla kirjoittamiin, tutkimusongelman kannalta keskeiseen ajanjaksoon kuuluviin romaaneihin Paratiisin vangit (1984), Häikäisy (1987), Kuun puutarhat (1990) sekä Gulliverin tytär (1993). Stenbergin romaanien ilmestymisen aikana 1980-luvun Suomessa puhuttiin kirjallisuuden ja kulttuurin postmodernisoitumisesta, joka merkitsi kriittistä suhdetta omaäänisyyden ajatusta kohtaan.

Ääni ymmärretään usein "omaäänisyytenä", omistamiseen ja auktoriteettiin liittyvänä käsitteenä. Yleisesti puhutaan jopa "tekijän äänestä", jolla viitataan kirjailijaan merkitysten auktoriteettina. Juuri tästä syystä äänestä tuli myös postmodernin myötä ongelma.

Jytilän tutkimuksessa kiistetään tällainen kirjailijan omaäänisyys ja kartoitetaan Stenbergin tuotantoa analysoimalla vaihtoehtoisia tapoja käsittää kirjallisuuden äänet. Stenbergin romaaneissa väitetään, kysytään ja pohditaan. Ne ovat luonteeltaan moniäänisiä, toisille teksteille ja monille erilaisille ja eriaikaisille ajattelutavoille avautuvia.

– Ääntä kirjailijan omaäänisyyden metaforana ei ole välttämätöntä lyödä ennalta lukkoon, sillä kirjallisuuden äänet voidaan nähdä myös äänten välisiä suhteita korostavina. Tällöin romaanien äänten käsitetään olevan yhteydessä siihen historialliseen tilanteeseen, jossa kirjailija on ne tuottanut, Jytilä kertoo.

Kirjailija moniäänisyyden organisoijana

Suomalaiseen kirjallisuuskeskusteluun juuri 1980-luvulla saapunut jälkistrukturalistinen kirjallisuuskäsitys korosti lukijan valtaa. Tällöin alettiin puhua myös kirjailijan kuolemasta.

– Kertakaikkinen siirtymä kirjailijasta lukijaan on kuitenkin oman tutkimukseni valossa yksinkertaistus. Kirjailijalla on merkityksensä yhtenä kaunokirjallisen dialogin osapuolena erityisesti siinä, miten ja minkälaisista aiheista kirjallisuuden äänet puhuvat, Jytilä kertoo.

Stenbergin filosofisissa romaaneissa henkilöhahmot viittaavat tunnettuihin kirjailijoihin ja filosofeihin kuten Jonathan Swiftiin, Johann Wolfgang von Goetheen ja John Lockeen. Romaaneissa käydään keskustelua kirjallisuudesta ja erilaisista todellisuuskäsityksistä. Tällöin myös lukijaa puhutellaan ja kutsutaan dialogiin.

Nykykirjallisuudessa keskustellaan myös arvoista

1980-lukua on pidetty yksilökeskeisenä ja yksityiseen vetäytyvänä aikana, jolloin todellista arvokeskustelua ei käyty. Jytilän tutkimuksessa Stenbergin romaanit ovat osa julkista keskustelua, jolloin kirjalliset äänet ymmärretään keskustelunavauksina.

– Tutkimuksessani nousee esiin kysymys kirjallisten äänten suhteesta ympäröivään maailmaan. Tälläkin hetkellä kirjallisuutta koskevassa julkisessa keskustelussa puhutaan paljon arvoista ja kaunokirjallisuuden yhteiskunnallisuuden vaatimuksesta. Stenbergin romaanien valossa ilmiö ei ole uusi vaan myös arvojen menetyksen aikakautena pidetyllä 1980-luvulla kaunokirjallisuudessa käsiteltiin suhdetta ympäröivään todellisuuteen.

***

Lauantaina 22. helmikuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Artium, Janus-sali, Kaivokatu 12, 1. krs) julkisesti tarkastettavaksi filosofian maisteri Riitta Maria Jytilän väitöskirja ”Soraääniä, sitaatteja ja suunnitelmallisuutta. Moniäänisyys Eira Stenbergin romaanituotannossa”. Virallisena vastaväittäjänä toimii dosentti Maria Mäkelä Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Lea Rojola.

FM Riitta Jytilä on syntynyt 1977 Kalvolassa ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1996 Hämeenlinnan yhteiskoulun lukiosta. Filosofian maisteriksi Jytilä valmistui 2006 Turun yliopistosta, jossa hän parhaillaan toimii jatko-opiskelijana. Väitös kuuluu kotimaisen kirjallisuuden alaan.