Asiasana: Väitös

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Elämäjulkaiseminen päivittää identiteettimme (Väitös: FM Sari Östman, 7.8.2015, digitaalinen kulttuuri)

30.07.2015

Se, mitä kerromme itsestämme verkossa, voi muuttaa jopa minuuttamme. Näin toteaa filosofian maisteri Sari Östman väitöstutkimuksessaan, jonka otsikko ”Millaisen päivityksen tästä sais” paljastaa uuden ajattelumallin. Elämäjulkaisemisen omaksuminen osaksi arkea on kiihtynyt 1990-luvulta asti. Tänään useimmat meistä julkaisevat kuvia ja kertomuksia niin aterioistaan, kissoistaan, lapsistaan kuin itsestään.

 

Matematiikan väittelijä valotti ratkeamattomuuden suota (Väitös: FM Ilkka Törmä 31.7.2015, diskreetti matematiikka)

24.07.2015

Tiilitysten eli eri muotoisista kuvioista koottujen äärettömien muodostelmien rakennetta rajoittavat vain laskennalliset ehdot. Tämän havaitsi filosofian maisteri Ilkka Törmä Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa. Diskreetin matematiikan alaan lukeutuva väitös täydentää jo pidempään tutkitun ”ratkeamattomuuden suon” tutkimussuuntausta yhdistämällä siihen logiikan ja atomaattiteorian aloja.

 

Hoitajat pystyvät tympanometrilaitteella toteamaan luotettavasti oireettoman lapsen terveen välikorvan (Väitös: LL Miia Laine, 26.6.2015, lastentautioppi)

18.06.2015

Tärykalvon liikkuvuutta mittaava tympanometri on lääkärille tarpeellinen apuväline välikorvatulehduksen diagnostiikassa. Lääketieteen lisensiaatti Miia Laine osoitti väitöskirjatutkimuksessaan koulutettujen hoitajien pystyvän luotettavasti toteamaan tympanometrilla, ettei oireettoman lapsen välikorvassa ollut eritettä. On mahdollista, että hoitajat voivat tulevaisuudessa tehdä välikorvatulehduksen jälkitarkastuksia. Tätä ennen tarvitaan kuitenkin vielä laajempia tutkimuksia perusterveydenhuollon toimipisteissä.

Väittelijä sai viitteitä ellagitanniinien kasvia suojelevasta vaikutuksesta (Väitös: FM Johanna Moilanen, 17.6.2015, luonnonyhdisteiden kemia)

12.06.2015

Kasvien ellagitanniinit vaikuttaisivat suojelevan kasveja hyönteistoukilta riippumatta siitä, onko toukkien ruuansulatuskanavassa matala tai korkea happamuustaso. Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa Johanna Moilanen oli erityisen kiinnostunut siitä, perustuuko ellagitanniinien biologinen aktiivisuus niiden hapettumisherkkyyteen eli oksidatiiviseen aktiivisuuteen tilanteessa, jossa hyönteistoukkien ruoansulatuskanavassa on korkea pH.