Asiasana: Väitös

Filosofian maisteri Jaana Jarva kehitti maaperän taustapitoisuusselvityksiin liittyviä geokemiallisia tutkimusmenetelmiä. Menetelmiä voidaan soveltaa vertailupitoisuuksien määrittämiseen ja niitä voidaan jatkossa hyödyntää arvioitaessa maaperän kunnostustarvetta. – Resursseja ei kannata käyttää siihen, että maaperää yritetään kunnostaa puhtaammaksi kuin mitä se luonnostaan on, Jarva sanoo.

Varhaisten kehitysvaiheiden aikana koettu raskasmetallialtistus vaikuttaa immuniteettikykyyn sekä kykyyn tuottaa jälkeläisiä myöhemmin elämässä. Lisäksi vaikutukset siirtyvät seuraaviin sukupolviin, vaikka ne olisivat eläneet saasteettomissa olosuhteissa. Näin toteaa Mari Pölkki Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa.

Filosofian maisteri Tero Laihinen on väitöstyössään parantanut infrapunasäteilyä näkyväksi valoksi muuntavien up-konvertoivien loisteaineiden tehokkuutta huomattavasti. Up-konvertoivilla loisteaineilla on paljon potentiaalisia sovelluskohteita kuten laserit, näytöt, turvatulostus, aurinkokennot, fotosynteesin tehostaminen ja lääketieteellinen kuvantaminen. – Täyden potentiaalin hyödyntämiseksi niiden tehokkuutta tulisi kuitenkin parantaa, Laihinen sanoo.

Sikiö saattaa altistua äidin mikrobeille tai mikrobien osille jo kohdussa raskauden aikana eli paljon aiemmin oletettua aikaisemmin. Tämän todistaa Juhani Aakon Turun yliopistoon tekemä väitöstutkimus.

Laulaminen on tehokas opetusmenetelmä kielen opettamisessa. Kasvatustieteiden maisteri Jenni Alisaari havaitsi väitöstutkimuksessaan myös, että niin opiskelijat kuin opettajatkin suhtautuvat laulamiseen opetuskeinona hyvin positiivisesti. Siitä huolimatta suomen kielen opettajat eivät käytä laulamista opetuksessaan juuri lainkaan.

Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin maha-suolikanavan toimintaa terveillä verrokeilla ja sairaalloisen lihavilla potilailla positroniemissiotomografia-menetelmän (PET) avulla.

Pohjoiset olosuhteet antavat tyrnimarjoille, rypsin- ja rapsinsiemenille sekä hunajalle oman, tunnistettavan sormenjälkensä. Näin toteaa Turun yliopistossa väittelevä Maaria Kortesniemi, joka tutki alkuperän vaikutusta näiden elintarvikkeiden koostumukseen ja laatuun. Metabolomiikkaa soveltavan väitöskirjan tuloksia voidaan hyödyntää elintarvikkeiden laadun, alkuperän ja aitouden varmistamisessa sekä kasvinjalostuksen apuna.

Ilmansaasteista saadaan yksityiskohtaista tietoa yhdistämällä magneettista tarkastelua, näyteverkostoja ja perinteisempiä tutkimusmenetelmiä. Tulosten avulla voidaan tunnistaa esimerkiksi, mistä päästöt ovat lähtöisin ja mihin alueisiin ne vaikuttavat.

FM Eveliina Tolvanen tarkasteli väitöstutkimuksessaan Suomen ja Ruotsin eläkeviranomaisten tiedottavia tekstejä vertailevasta näkökulmasta. Tulokset osoittavat, että Suomen ja Ruotsin eläkeviranomaiset puhuvat tekstin lukijalle eri sävyyn: Suomessa viranomaisen ja lukijan välinen suhde rakentuu jonkin verran virallisemmaksi ja etäisemmäksi, Ruotsissa taas epämuodollisemmaksi. Tuloksia voidaan soveltaa virkakielen huollossa ja kehittämisessä.

Turun kliinisessä biomateriaalikeskuksessa kehitetty uusi hammaspaikka-aine vahvistaa hammasta. Hammaslääketieteen lisensiaatti Jasmina Bijelic-Donova osoitti väitöskirjassaan, että uusi biomateriaali vastaa ominaisuuksiltaan hammasluuta ja sopii juurihoidettujen hampaiden vahvistamiseen.