PET-kuvaus paljastaa: lihavuusleikkaus vähentää haiman rasvoittumista ja kiihdyttää maha-suolikanavan verenkiertoa (Väitös: LL Henri Honka, 16.12.2016, sisätautioppi)

Maha-suolikanavan alue koostuu suoliston, haiman ja maksan muodostamasta kokonaisuudesta, joka keskeisellä tavalla säätelee kehon energia-aineenvaihduntaa. Lihavuuden ja epäsuotuisan geeniperimän aiheuttamat maha-suolikanavan alueen toiminnan häiriöt altistavat tyypin 2 diabeteksen ja muiden liitännäissairauksien synnylle, joiden esiintyvyys on maailmanlaajuisesti kasvussa.

Lääketieteen lisensiaatti Henri Honka tutki maha-suolikanavan aineenvaihduntaa sekä verenkiertoa PET-menetelmän avulla ja totesi suoliston glukoosiaineenvaihdunnan olevan heikentynyt lihavilla potilailla verrattuna terveisiin verrokkeihin.

 

– Aikaisemmin maha-suolikanavan elinten, kuten haiman ja suoliston, toimintaa on voitu tutkia vain eläinmalleissa niiden haastavan sijaintinsa vuoksi. PET-menetelmän kiistaton etu on, että se mahdollistaa tämän alueen toiminnan tutkimisen kajoamattomasti ja siten myös ihmisillä, Turun yliopistossa väittelevä Honka sanoo.

 

Tutkimuksen puitteissa Honka todensi PET-menetelmän kyvyn mitata luotettavasti haiman ja suoliston glukoosiaineenvaihduntaa hiiri- ja possumalleissa. Tämän jälkeen hän hyödynsi menetelmää yhteensä 62 sairaalloisen lihavalla potilaalla, joista 30 sairasti myös tyypin 2 diabetesta. Tutkimuksessa selvitettiin myös suolistohormonien ja glukoosin verenkierrollisia vaikutuksia haimaan ja suolistoon.

Väitöskirjatutkimuksen keskeisenä osa-alueena selvitettiin vaikean lihavuuden ja sen liitännäissairauksien hoitomuotona käytettävän lihavuusleikkauksen vaikutusta koko kehon glukoosiaineenvaihduntaan, insuliinin eritykseen ja maha-suolikanavan toimintaan. Tutkimuksessa sairaalloisen lihaville potilaille suoritettiin joko mahalaukun ohitusleikkaus tai nk. hihaleikkaus, ja heidän maha-suolikanavansa toimintaa tutkittiin PET-kuvauksella ennen lihavuusleikkausta ja sen jälkeen.

 

– Eräs tärkeä havainto oli, että haiman rasvoittumisen vähentyminen leikkauksen myötä oli suorassa yhteydessä suurempaan insuliinin eritykseen ja siten tyypin 2 diabeteksen paranemiseen, Honka kertoo.

 

Tutkimuksessa havaittiin myös, että lihavuusleikkauksen jälkeen haiman ja suoliston verenvirtaus ruokailun aikana kiihtyi merkittävästi leikkausta edeltäneeseen tilanteeseen nähden. Kiihtynyttä verenvirtausvastetta välittivät mahalaukun suurentunut tyhjenemisnopeus ja glukoosin nopeampi imeytyminen suolistosta sekä muutokset suolistohormonien erityksessä. Honka uskoo, että tämä löydös selittää osaa lihavuusleikkauksen suotuisista aineenvaihdunnallisista vaikutuksista.

 

– Eläinkokeiden perusteella on ilmeistä, että parantunut verenvirtaus haimasaarekkeissa tehostaa insuliinin pääsyä maksaan ja muualle elimistöön. Lisäksi kiihtynyt verenvirtaus saattaa parantaa suoliston hormonaalista toimintaa, joskin jatkotutkimukset ovat tarpeen tämän hypoteesin todentamiseksi, Honka toteaa.

 

***

 

LL Henri Honka esittää väitöskirjansa Splanchnic Metabolism and Blood Flow in Man. PET Studies with Reference to Obesity and Diabetes julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 16.12.2016 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina, Osmo Järvi -luentosali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).

 

Vastaväittäjänä toimii professori Filip K. Knop (Københavns Universitet, Tanska) ja kustoksena professori Pirjo Nuutila (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.

 

LL Henri Honka on syntynyt vuonna 1988 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Raision lukiossa vuonna 2007. Korkeakoulututkintonsa (LL) Honka suoritti Turun yliopistossa vuonna 2014. Väittelijä työskentelee tutkijana valtakunnallisessa PET-keskuksessa. Väitöksen alana on sisätautioppi.

 

Väittelijän yhteystiedot: p. 040 542 7157, hkhonk(at)utu.fi

 

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/honka_henri.jpg

 

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://www.doria.fi/handle/10024/127331