Metabolomiikka paljastaa tyrnin, öljysiementen ja hunajan alkuperän (Väitös: FM Maaria Kortesniemi, 9.12.2016, elintarvikekemia)

​Turun yliopiston tiedote 5.12.2016

Kortesniemi käytti tutkimuksessaan ydinmagneettista resonanssispektroskopiaa eli NMR:ää sekä monimuuttujamenetelmiä, joka mahdollisti useiden pienimolekyylisten aineenvaihduntatuotteiden ilmentymisen ja vaihtelun analysoinnin yhdellä mittauksella.

– Käytetyn metabolomiikkamenetelmän avulla pystytään helposti selvittämään monimutkaisten aineenvaihduntatuotteiden kokonaisuuksien ja elintarvikkeen alkuperään liittyvien muuttujien välisiä yhteyksiä. Erityisesti kasviperäisten elintarvikkeiden koostumukseen vaikuttavat lukuisat sisäiset ja ulkoiset alkuperään liittyvät tekijät, kuten perimä ja kasvupaikalle tyypilliset ympäristö- ja sääolosuhteet, Kortesniemi kertoo.

Kuluttajien kasvanut kiinnostus elintarvikkeiden alkuperää, aitoutta ja laatua kohtaan on lisännyt uudentyyppisten laadunvarmistusmenetelmien tarvetta. Väitöskirjassa tutkitut elintarvikkeet ovat arvokkaita ja mielenkiintoisia niille tyypillisten aistittavien, ravitsemuksellisten ja bioaktiivisten ominaisuuksien takia.

Kortesniemi havaitsi, että tyrnimarjojen koostumus vaihtelee eri alalajien, lajikkeiden sekä kasvupaikkojen välillä.

– Erityisesti pohjoisille leveysasteille tyypilliset olosuhteet edistävät C-vitamiinin kertymistä tyrniin. Myös perimältään identtinen kasvi tuottaa varsin erilaisia marjoja pohjoisessa ja etelässä, Kortesniemi kertoo.

Rypsin- ja rapsinsiemenien kohdalla kylmempi kasvupaikka lisää monityydyttymättömien rasvahappojen osuutta sekä hidastaa siemenen kehittymistä.

– Ilmiö tunnetaan ilmiasun eli fenotyypin joustavuutena. Kasvupaikkavalinnalla voitaisiin optimoida vaikkapa näiden elintarvikkeiden makua tai bioaktiivisia ominaisuuksia, Kortesniemi sanoo.

Kasvialkuperällä on suuri merkitys myös hunajan maulle, värille, koostumukselle ja myös tuotteen hinnoittelulle. Perinteisesti käytetyt mittausmenetelmät eivät välttämättä anna tarkkaa kuvaa kasvialkuperästä.

– NMR-profiloinnin avulla lajihunajat pystytään luokittelemaan kullekin hunajalle ominaisen sokerikoostumuksen ja muiden kasvialkuperästä kertovien yhdisteiden perusteella. Esimerkiksi voikukkahunajalle tyypillisiä merkkiyhdisteitä tunnistettiin nyt ensimmäistä kertaa, Kortesniemi mainitsee.

Tutkimus korosti samalla tuotenimellä nimettyjen hunajien välisiä koostumuseroja.

– Vaikka kotimaisen lajihunajan kasvialkuperä voi olla hyvinkin monenkirjava, voidaan tietylle kasvilajille tyypillisiä ominaisuuksia silti löytää ja luokitella hunajat hallitsevimman piirteen mukaan. Toiveena olisi koota suomalaisista hunajista kattava kirjasto, jota voitaisiin hyödyntää vertailupohjana hunajantuottajille tarjottavassa analyysipalvelussa, Kortesniemi kertoo.

 ***

 FM Maaria Kortesniemi esittää väitöskirjansa NMR Metabolomics of Foods - Investigating the Influence of Origin on Sea Buckthorn Berries, Brassica Oilseeds and Honey julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 9.12.2016 klo 12.00 (Turun yliopisto, Arcanum, Arc 1, Arcanuminkuja 4, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Hanne Christine S. Bertram (Aarhus Universitet, Tanska) ja kustoksena professori Baoru Yang (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.

FM Maaria Kortesniemi on syntynyt vuonna 1986 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Riihimäen lukiossa vuonna 2005. Korkeakoulututkintonsa (FM) Kortesniemi suoritti Turun yliopistossa vuonna 2011. Väittelijä työskentelee tohtorikoulutettavana Turun yliopistossa. Väitöksen alana on elintarvikekemia.

Väittelijän yhteystiedot: p. 0407790502, mkkort(at)utu.fi

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/kortesniemi_maaria.JPG

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://www.doria.fi/handle/10024/128281

**

Kaikki Turun yliopiston tiedotteet: www.utu.fi/tiedotteet