Ilmansaasteista saadaan tarkempaa tietoa magneettisilla tutkimuksilla (Väitös: FM Hanna Salo, 9.12.2016, maantiede)

​Turun yliopiston tiedote 5.12.2016

Turun yliopistossa väittelevä Hanna Salo osoitti tutkimuksessaan, että aktiivinen biomonitorointi on tehokas työkalu ilmanlaadun arviointien alueellisen tehokkuuden lisäämiseen ja ilmanlaadun mittausasemien alueellisen edustavuuden tarkasteluun. Väitöstutkimuksessaan Salo tarkasteli Harjavallan teollisuusympäristöä ja Turun kaupunkiympäristöä. 

– Tutkimusympäristöissä ilmansaasteiden kuormitus oli suurinta lähellä päästölähdettä. Harjavallassa tärkeimmät päästölähteet ovat raaka-aineiden ja kuonien liikuttelusta syntyvät pölypäästöt. Turussa taas liikenteellisesti vilkkaimmat alueet erottuvat selkeästi esimerkiksi kaupunkipuistoista, Salo kertoo.

Salo on ensimmäinen tutkija, joka käytti sammalpallotekniikan muodossa toteutettua aktiivista biomonitorointia ilmanlaadun magneettisen arvioinnin näytteen keräämisessä. 

– Ilmanlaatu vaikuttaa merkittävästi kaupunkien viihtyisyyteen. Sillä on vaikutusta niin ihmisten kuin muidenkin eliöiden, sekä koko ympäristön terveyteen. Ilmansaasteiden tavalliset seurantatavat, kuten jatkuvatoimiset mittausasemat ja ilmansaasteiden leviämismallit, kärsivät heikosta alueellisesta edustavuudesta, Salo sanoo.

Suomessa magneettinen ympäristötutkimus on vielä tuntematonta

Paikallinen vaihtelu esimerkiksi ilmansaasteiden tasoissa jää Salon mukaan helposti huomaamatta. Teknisten seurantamenetelmien sijaan voidaan käyttää bioindikaatiota ja biomonitorointia, jossa organismeista tai niiden osista saadaan laadullista ja määrällistä tietoa esimerkiksi ympäristön saasteista.

– Näiden tapojen etuina ovat muun muassa parempi alueellinen edustavuus sekä helppo ja edullinen näytteenkeruu. Erityisesti biomonitorointia voidaan hyödyntää tutkimuksessa aktiivisesti: laji tuodaan eli siirretään puhtaalta alueelta tutkittavalle alueelle, joka on yleensä kuormittunut teollisuus- tai kaupunkialue, Salo kertoo.

Ilmanlaadun perinteisen biomonitoroinnin rinnalle ovat viime vuosikymmeninä tulleet magneettiset tutkimusmenetelmät. Menetelmät pohjautuvat magnetismiin, joka on kaikkien materiaalien ominaisuus, sekä raudan yleisyyteen ja esiintymiseen lähes kaikkialla.

– Ympäristöntutkimuksen kannalta magneettisten mineraalipartikkelien ja raskasmetallien välillä on kiinnostava yhteys. Ilmanlaatututkimuksessa magneettisia menetelmiä hyödynnetään muun muassa raskasmetallitasojen määrittämisessä, päästölähteiden tunnistamisessa ja saastekarttojen luomisessa, Salo kertoo.

Maailmalla magneettista ympäristötutkimusta tehdään hyvin paljon, mutta Suomessa ala on vielä tuntematon. Meillä menetelmiä on käytetty lähinnä geologian alalla. Magneettisella ympäristötutkimuksella on Salon mukaan kuitenkin suuri potentiaali ja menetelmiä on mahdollista soveltaa laajemminkin kuin pelkästään ilmanlaadun seurannassa.

***

FM Hanna Salo esittää väitöskirjansa Application of magnetic biomonitoring in air pollution research - Spatio-temporal properties of magnetic particle matter julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 9.12.2016 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub 3 -luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Mira Aničić Urošević (University of Belgrade, Serbia) ja kustoksena professori Risto Kalliola (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.

FM Hanna Salo on syntynyt vuonna 1982 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Harjavallan lukiossa vuonna 2001. Korkeakoulututkintonsa (FM) Salo suoritti Turun yliopistossa vuonna 2009. Väittelijä työskentelee tutkimus- ja taloussuunnittelijana Turun yliopistossa. Väitöksen alana on maantiede.

Väittelijän yhteystiedot: p. 0405845725, hansalo(at)utu.fi

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/hanna_salo.jpg

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/127344