Moni nukkuu enemmän ja paremmin siirryttyään eläkkeelle (Väitös: PsM Saana Myllyntausta, 18.9.2020, kansanterveystiede)
Eläkkeelle siirryttäessä aletaan nukkua keskimäärin noin 20 minuuttia pidempään kuin viimeisinä työvuosina. Myös univaikeuksia, päiväaikaista väsymystä ja huolien vuoksi valvomista koetaan eläkkeellä vähemmän.
Eläkkeellä arkipäiviin tulee työtuntien poistuessa noin kahdeksan tuntia lisää aikaa käytettäväksi muihin aktiviteetteihin. Ainakin osa tästä ajasta käytetään nukkumiseen. Sen lisäksi moni myös nukkuu paremmin eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Erityyppisistä univaikeuksista vähenevät erityisesti liian aikaiset heräämiset ja virkistämätön uni eli väsymyksen ja uupumuksen tunteet tavallisen pituisen yöunen jälkeen.
– Unen määrä näyttäisi lisääntyvän jo ensimmäisinä kuukausina eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Muutokset unessa ovat lähes välittömiä ja ne vaikuttavat myös kohtuullisen pysyviltä. Eläkkeelle siirtyminen tarkoittaa monelle siirtymistä kohti suositeltua unen kestoa eli noin 7–8 tuntia yössä, Saana Myllyntausta kertoo.
Ranteessa pidettävillä liikemittareilla tehtyjen mittausten perusteella myös sängyssä vietetty aika lisääntyy eläköitymisen jälkeen. Tämän lisäksi uni-valverytmi siirtyy useilla myöhäisemmäksi kuin aiemmin. Työpäiviin verrattuna eläkkeellä mennään nukkumaan keskimäärin noin 40 minuuttia myöhemmin ja herätään noin puolitoista tuntia myöhemmin. Unen keston lisääntyminen eläkkeelle siirtymisen jälkeen näyttäisikin liittyvän nimenomaan siihen, että aamuisin nukutaan pidempään.
Uni muuttuu lähes kaikilla eläköitymisen jälkeen
Eläkkeelle siirtymisen jälkeen on mahdollista nukkua itselleen sopivina aikoina, kun työaika ei määrittele nukkumisen ajankohtaa. Myös työstressin poistumisen on arveltu olevan yksi keskeisistä tekijöistä eläköitymiseen liittyvien unen muutosten taustalla. Myllyntaustan väitöstutkimuksen perusteella nukkuminen kuitenkin muuttui samalla tavalla huolimatta siitä, kokiko henkilö viimeisinä työvuosinaan työstressiä vai ei.
– On merkittävää, kuinka laajoja unen muutokset eläköitymisen yhteydessä ovat. Ainoastaan pienellä osalla eläköityneistä, noin 13 prosentilla, unen keston ei havaittu muuttuvan lainkaan. On mahdollista, että nämä henkilöt ovat luonnostaan lyhytunisia eikä heillä ole tarvetta pidemmälle yöunelle, vaikka mahdollisuudet siihen lisääntyvätkin eläkkeelle siirtymisen myötä, Myllyntausta pohtii.
Ikääntyneiden työntekijöiden unta on tärkeä tukea
Lääketieteellisessä tiedekunnassa tarkastettava väitöskirjatutkimus korostaa ikääntyneiden työntekijöiden riittävän ja hyvälaatuisen unen tukemisen tärkeyttä. Uni on terveyden, mielenterveyden ja toimintakyvyn kannalta keskeinen tekijä. Kolmasosa tutkimukseen osallistuneista kunta-alan työntekijöistä koki viimeisien työvuosien aikana jonkinlaisia univaikeuksia. Mittausten perusteella suurin osa myös nukkui vähemmän kuin suositusten mukaisesti, ja kyselyiden perusteella jopa kolmannes nukkui alle 6,5 tuntia vuorokaudessa. Väitöstutkimuksen tulokset ovat kuitenkin rohkaisevia, sillä ne osoittavat, että eläkeikää lähentyvien ihmisten uneen on mahdollista vaikuttaa.
***
PsM Saana Myllyntausta esittää väitöskirjansa ”Changes in self-reported and accelerometer-based sleep during the transition to retirement” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 18.9..2020 klo 12.15 (Alhopuro-sali, MEDISIINA D, Kiinamyllynkatu 10, 20520, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Göran Kecklund (Tukholman yliopisto) ja kustoksena professori Sari Stenholm (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on kansanterveystiede.
Koronavirustilanteen vuoksi väitöstilaisuuden yleisömäärä paikan päällä on korkeintaan 50 henkilöä. Yleisö voi seurata väitöstä etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/66077540749
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: 050 448 5143, saana.myllyntausta@utu.fi
