Turun korkeakoulut järjestivät yhteistyössä Brysselissä vaikuttavien suomalaisten ja pohjoismaisten kumppaneiden kanssa The Role of Higher Education Institutions in Securing the EU’s Competitiveness and Resilience -tapahtuman. Tilaisuus järjestettiin Brysselissä Euroopan komission lanseeraaman tutkimus- ja innovaatioviikon aikana.
Tapahtumassa korostettiin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen merkittävää roolia EU:n kilpailukyvyn ja kestävyyden tavoitteissa ja haasteiden ratkaisemisessa. Tilaisuudella edistettiin vuoropuhelua päättäjien, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän välillä, ja se keräsi runsaan osallistujajoukon eurooppalaisia ja Brysselissä vaikuttavia toimijoita.
Turun korkeakoulujen edustajina tilaisuuden keskusteluihin osallistuivat Turun yliopiston vararehtori Kalle-Antti Suominen, Turun ammattikorkeakoulun rehtori-toimitusjohtaja Vesa Taatila, Turun yliopiston sosiologian professori ja INVEST-tutkimuskeskuksen tutkimusaluejohtaja Mikko Niemelä sekä Åbo Akademin tuotantotalouden professori Kim Wikström. Lisäksi puhujina kuultiin muiden pohjoismaisten korkeakoulujen, Euroopan komission, Euroopan ulkosuhdehallinnon ja eurooppalaisten yliopistojen yhteistyöjärjestö EUA:n edustajia.
Korkeakoulut avainasemassa tavoitteiden edistämisessä ja haasteiden ratkaisemisessa
Tilaisuudessa korostui korkeakoulujen keskeinen asema EU:n strategisissa tavoitteissa. Keskusteluissa todettiin, että EU:n tulisi korostaa korkeakoulujen roolia kestävän ja kilpailukykyisen Euroopan rakentamisessa, sisällyttää tieteellisiä näkemyksiä entistä voimakkaammin poliittiseen päätöksentekoon, sekä varmistaa tutkimuksen riittävä rahoitus.
Lisäksi korostettiin sekä perustutkimuksen että soveltavan tutkimuksen olennaista roolia tulevaisuuden innovaatioissa ja kilpailukyvyssä. Tietämyksen siirron tehokkuuden parantaminen ja tutkimuksen hyödyntäminen koko arvoketjussa nousivat keskeisiksi teemoiksi. Tieteellisen laadun tulisi ohjata päätöksentekoa myös tulevissa EU:n puiteohjelmissa.
Keskusteluissa korostettiin myös strategisen autonomian, avoimuuden ja tieteellisen vapauden merkitystä EU:n tavoitteiden saavuttamisessa. Akateeminen vapaus on keskeinen tekijä EU:n kestävyyden ja demokratian tukemisessa sekä yhteiskunnallisen tiedelukutaidon edistämisessä.
Osaavan työvoiman houkutteleminen ja säilyttäminen Euroopassa todettiin kriittiseksi haasteeksi. Tämä edellyttää houkuttelevien tutkijanurien ja monipuolisten tohtorintutkintojen edistämistä osana osaavan työvoiman tarjontaa. Taitojen kehittäminen, yhteyden parantaminen työmarkkinoihin sekä esteiden poistaminen kansainvälisten lahjakkuuksien tieltä tunnistettiin keskeisiksi edistettäviksi toimenpiteiksi.
Tutkitun tiedon merkitys korostuu globaalien muutosten keskellä
Keskusteluissa painotettiin digitaalisen transformaation, tekoälyn ja avaruustutkimuksen merkitystä, sekä kehotettiin Eurooppaa kuromaan kiinni globaalien johtajien etumatkaa näillä aloilla. Lisäksi yksimielisyys vallitsi siitä, että ilmastonmuutosta ja biologisen monimuotoisuuden köyhtymistä vastaan on toimittava päättäväisesti tieteelliseen tietoon nojaten.
Puheenvuoroissa korostettiin korkeakoulujen panosta puolustukseen ja turvallisuuteen uudessa geopoliittisessa tilanteessa, johon sisältyvät muun muassa Nato-jäsenyydet ja kiinnostus arktisia alueita kohtaan. Keskusteluihin nostettiin myös luovan taiteen ja yhteiskuntatutkimuksen vaikutus monimuotoisen ajattelun edistämisessä. Lisäksi puheenvuoroissa tarkasteltiin politiikan muuntamista käytännön toimiksi ja EU-byrokratian vähentämisen haasteita.
