Turun korkeakoulujen ja startup-yrityksen välinen yhteistyö oli avainasemassa yhdessä Terveyskampuksen ensimmäisistä onnistuneista tutkimushankkeista. Hankkeessa tutkittiin luontoympäristön simulaation vaikutuksia ihmisten stressitasoihin ja hyvinvointiin.
Monialainen hanke toteutettiin Turun ammattikorkeakoulun, Turun yliopiston ja paikallisen yrityksen, Korpi ForRestin, yhteistyönä. Tutkimustulokset julkaistiin äskettäin kansainvälisessä Scandinavian Journal of Psychology -tiedejulkaisussa. Projekti korostaa alueen korkeakoulujen ja yritysten yhteistyön voimaa ja monialaisen osaamisen hyödyntämistä tieteellisessä tutkimuksessa.
Onnistunut tie yhteiseen tutkimusprosessiin
Tutkimusprosessin käynnisti Korpi ForRestin perustajan Mikko Pohjolan yhteydenotto Terttu-yhteydenottoalustan kautta. Terttu on palvelu, jonka kautta yritykset ja tutkimusryhmät yhdistellään asiantuntevasti soveltuvan testaus- ja tutkimusinfran ja rahoituksen kanssa.
Pohjola tarjosi yrityksensä kehittämään sovellukseen liittyvää tutkimustapausta, jonka kautta tuotetta voitaisiin testata. Yhteydenottoon vastattiin Turun ammattikorkeakoulusta ja tutkimusprojektiin liittyivät Terveysteknologian tutkimusryhmän vetäjä Elina Kontio sekä projekti-insinööri Juho Koskinen. Koskinen vastasi opiskelijoineen tutkimuksen kliinisen datan keruusta ja hallinnasta. Tutkimusasetelman suunnitteluun, datan analysointiin ja hallintaan saatiin kumppaniosaamista Turun yliopiston psykologian oppiaineesta, yliopistonlehtori, dosentti Mika Koivistolta. Hän toimi myös tutkimuksen pohjalta syntyneen tieteellisen artikkelin pääkirjoittajana.
Kontio kuvailee hankkeen olleen erinomainen esimerkki siitä, miten korkeakoulujen, yritysten ja opiskelijoiden osaaminen yhdistettiin yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.
– Tutkimuksen aikana yhdistimme korkeakoulun teknisen osaamisen, yliopiston tieteellisen tutkimusasetelman sekä yrityksen käytännön tarpeet. Tämä oli aidosti monialainen ja hedelmällinen yhteistyö, joka toi kaikkien osapuolten osaamisen esiin ja johti kansainväliseen julkaisuun, Kontio kertoo.
Lyhytkestoinen luontoaltistus vähentää stressiä
Tutkimuksessa keskityttiin lyhytkestoisen luontokävelysimulaation vaikutuksiin. Koehenkilöt katsoivat viiden minuutin mittaisen videon, joka kuvasi rauhallista luontokävelyä. Tutkijat mittasivat koehenkilöiden stressitasoja sekä subjektiivisilla kyselyillä että objektiivisilla fysiologisilla mittareilla, kuten ihon sähkönjohtavuudella ja aivotoiminnan EEG-mittauksilla.
Luontosimulaation vaikutuksia on tutkittu aiemminkin, mutta nyt tutkimustulokset osoittivat, että lyhytkin luontovideo voi vähentää stressiä ja lisätä rentoutumista. Vaikutus pystyttiin toteamaan fysiologisin mittauksin.
– Olemme jo pitkään tienneet, että luontoaltistus voi parantaa hyvinvointia, mutta tämän tutkimuksen erityisyys on siinä, että tulokset osoittivat selviä positiivisia vaikutuksia jo lyhyen, viiden minuutin altistuksen jälkeen, Koivisto kertoo.
Tutkimuksen tulokset avaavat uusia näkymiä luontoympäristöjen hyödyntämiseen esimerkiksi kaupunkiympäristössä työskentelevien tietotyöntekijöiden stressinhallinnan tukemisessa. Tutkimus voi tarjota käytännön ratkaisuja ja ideoita hyvinvoinnin edistämiseen.
Monialaista yhteistyötä opiskelijoiden tukemana
Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat olivat tärkeässä roolissa tutkimuksen toteuttamisessa. He osallistuivat koehenkilöiden rekrytointiin, mittausten tekemiseen ja datan esikäsittelyyn. Projektityöskentely antoi heille arvokasta kokemusta tutkimustyöstä ja mahdollisuuden oppia terveysteknologian käytännön soveltamista. Turun yliopistossa projektiin osallistuminen tuotti kaksi pro gradu -tutkielmaa. Toinen graduntekijöistä osallistui myös artikkelin kirjoittamiseen.
– Opiskelijat olivat innokkaasti mukana projektissa, sillä he pääsivät konkreettisesti soveltamaan oppimiaan taitojaan oikeassa tutkimushankkeessa. Tämä on juuri se tapa, jolla haluamme tukea opiskelijoiden ammatillista kehittymistä ja luoda yhteyksiä työelämään, kertoo projekti-insinööri Juho Koskinen.
Yhteistyön merkitys korostuu
Yhteistyöhanke osoittaa, kuinka alueen korkeakoulut ja yritykset voivat yhdessä kehittää uusia ratkaisuja ja luoda merkittävää lisäarvoa tutkimuksen avulla. Terveyskampuksen verkosto tarjosi alustan, jonka kautta eri toimijat pystyivät kohtaamaan, kehittämään yhteisiä tutkimusasetelmia ja lopulta tuottamaan tuloksia, jotka kiinnostavat kansainvälisesti.
– Tämä projekti on erinomainen esimerkki siitä, mitä voimme saavuttaa, kun korkeakoulut, yritykset ja opiskelijat tekevät yhteistyötä. Kaikilla osapuolilla oli selkeä motivaatio ja tavoite, ja tämän ansiosta pystyimme viemään tutkimuksen läpi menestyksekkäästi, Kontio tiivistää.
Teksti: Anu Kehusmaa
Kuvat: Vesa-Matti Väärä
