Sataman, pyhiinvaelluksen, ranta-alueiden sekä arkielämän hyvinvointitekiöiden tutkimukset saivat Turun kaupunkitutkimusohjelman rahoituksen

27.12.2022

Turun kaupunkitutkimusohjelmasta myönnettiin rahoitus neljälle tutkimushankkeelle, joista kaikissa on mukana Turun yliopiston tutkijoita. Yksi hankkeista kehittää keskeisiä ranta-alueita, toinen tutkii kaupunkisatamien digitalisaatiota, kolmas arjen ja hyvinvoinnin kokemusta uusissa kaupunginosissa ja neljäs urbaania pyhiinvaellusta ennen ja nyt. Jokainen tutkimus sai 150 000 euron rahoituksen.

Rahoituksen saivat

  • Åbo Akademin teollisuustalouden laboratorion professori Magnus Hellströmin työryhmä tutkimukselleen Älykäs satamakaupunki: Kohti satama- ja kaupunkitoimintojen tehostettua digitaalista integraatiota. Hellströmin oman yksikön lisäksi tutkimusta tekee Turun yliopiston Centre for Collaborative Research.
  • Turun yliopiston uskontotieteen professorin Minna Oppaan työryhmä tutkimukselleen Pyhiinvaellus liikkeessä: Pyhiinvaeltamisen motiivit ja merkitykset Turussa keskiajalla ja nykyään.
  • Sosiologian professorin Hannu Ruonavaaran työryhmä tutkimukselleen Asuminen, sosiaalinen osallisuus ja maanarvo kaupunkien ranta-alueilla. Turun yliopiston sosiologien lisäksi hankkeessa on mukana arkkitehtuurin tutkijoita Aalto-yliopistosta ja yhteiskuntapolitiikan tutkijoita Helsingin yliopistosta.
  • Kansatieteen dosentti Tiina Suopajärvi työryhmineen Hyvinvoinnin suunniteltu, koettu ja aistittu sosio-materiaalisuus Turun Linnakaupungissa. Työryhmässä on mukana  Turun yliopistosta etnologian, kulttuurihistorian ja museologian sekä Åbo Akademista kulttuurianalyysin tutkijoita.

Hellströmin älykkään kaupungin ja älykkään sataman integraation mahdollisuuksia tutkivan hankkeen antia voidaan arvioijien mukaan hyödyntää esimerkiksi kaupungin ja sataman fyysisen infrastruktuurin käytön optimoinneissa, liikenteen uudelleenjärjestelyissä sekä ympäristöystävällisemmissä kuljetus- ja liikkumismuodoissa.

– Valmisteilla olevat Turun sataman terminaaliprojekti sekä Linnanniemen alueen kehittäminen tarjoavat erityisen mahdollisuuden alueen kokonaisvaltaisessa kehittämisessä, sanoo Turun kaupunkitutkimusohjelman johtaja, Turun yliopiston kaupunkitutkimukesn tutkimusjohtaja Sampo Ruoppila.

Oppaan hankkeessa tarkastellaan pyhiinvaellusta Turussa ja sen lähiympäristössä keskiajalla ja nykypäivänä. Hankkeessa tarkastellaan vaeltajien liikkumisen motiiveja, kohteita, ja sille annettuja merkityksiä.

– Tutkimushanke tukee Turun ja etenkin sen ”vanhan kaupungin” asemaa ja itseymmärrystä Suomen ekumeenisena keskuksena. Pyhiinvaellusreitit historiallisine kohteineen myös yhdistävät liikunnan paikallishistoriaan, hengellisin merkityksin tai ilman, Ruoppila sanoo.

Ruonavaaran tutkimus kohdistuu urbaanien ranta-alueiden uudistamiseen asuin- ja virkistyskäyttöön Pohjoismaissa. Tutkimuksessa analysoidaan toisaalta kaupunkivetoisten uudistusten ja kiinteistökehityksen ja toisaalta kansalaisyhteiskunnan toiminnan vaikutuksia ranta-alueiden uusiin käyttötarkoituksiin ja avoimuuteen kaikille kaupunkilaisille.

– Jännite syntyy vahvoista sosiaalisen kestävyyden ja kaupunkilaisten osallisuuden tavoitteista paikoissa, jotka ovat myös kiinteistömarkkinoiden halutuimpia kohteita, ja osa vierailijavetoisen talouskasvun tavoittelua. Niihin liittyvistä tekijöistä ja ratkaisuista on hyvä olla tietoinen muun muassa Linnanniemen uudistuksessa ja Turun merellisyyttä vahvistettaessa, Ruoppila sanoo.

Suopajärven tutkimus tarkastelee arkielämään liittyviä hyvinvointitekijöitä uudella tiiviisti rakennetulla kaupunkialueella, tässä tapauksessa Turun Linnakaupungissa. Siihen liittyvät muut ihmiset, materiaalisuus ja luonnon elementit, mutta myös paikkaan liittyvät henkilökohtaiset muistot, ymmärrys paikan laajemmasta menneisyydestä sekä siihen liittyvät tulevaisuuden kuvitelmat.

– Entisille teollisuus- ja varastointialueille on syntymässä monia uusia kaupunginosia. Tutkimus tuottaa uudenlaista tietoa, miten asukkaat ottavat nämä vasta muovautumassa olevat alueet haltuun. Esimerkiksi miten kehittyvät tavat viettää aikaa ja liikkua lähiympäristöissä, ja miten ympäristön muovaamiseen pitäisi päästä osallistumaan, Ruoppila kertoo.

Rahoituksen myönsivät Turun kaupunki, Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Länsi-Suomen yleishyödyllinen asuntosäätiö. Tutkimushankkeet toteutetaan vuosien 2023–2024 aikana.

Turun kaupunkitutkimusohjelman tavoitteena on vahvistaa alueellisen elinvoiman ja hyvinvoinnin lisäämisen tietoperusteita ja asiantuntijuutta, tuottaa kaupungille uutta tutkimustietoa päätöksenteon tueksi, sekä lisätä akateemisen kaupunkitutkimuksen vaikuttavuutta, erityisesti vuorovaikutuksellista pohdintaa, miten tuloksia voidaan soveltaa ja tietämystä hyödyntää kaupunkipolitiikassa.

Luotu 27.12.2022 | Muokattu 27.12.2022