Turun yliopiston siemenrahoitusta saaneissa hankkeissa edistetään pitkäaikaista yhteistyötä suomalaisten ja afrikkalaisten kumppanien välillä kestävän kehityksen tutkimuksessa, koulutuksessa ja innovaatioissa.
Turun yliopisto jakoi vuonna 2022 sisäisessä haussa siemenrahoitusta Opetus- ja kulttuuriministeriön strategiarahoituksen kansainvälisyysohjelman globaalihankkeille. Rahoitusta saaneista hankkeista neljä keskittyy laajentamaan ja vahvistamaan yliopiston ja afrikkalaisten kumppanien yhteistyötä kestävän kehityksen parissa. Hankkeet tukevat yliopiston laajempia strategisia tavoitteita, jotka painottavat kestävää kehitystä yliopiston toimintoja läpileikkaavana teemana ja korostavat monitieteiseen tutkimukseen, koulutukseen ja innovaatioihin keskittyvää yhteistyötä Afrikassa.
Tutkimus- ja koulutusratkaisut laajempaan käyttöön globaalin etelän maissa
Siemenrahoitusta saanut Digital Data Innovation Hub (DIDAIHUB) -hanke pohjaa aiemmin käynnistyneiden GeoICT4e and The Resilience Academy -hankkeiden työhön ja tuloksiin. GeoICT4e-hanke keskittyy parantamaan Tansanian korkeakoulujen hallinto- ja opetustaitoja sosiaalisesti innovatiivisessa paikkatieto- sekä tieto- ja viestintätekniikan koulutuksessa. The Resilience Academy -hankkeen tavoitteena taas on varustaa nuoret sellaisilla työkaluilla, tiedolla ja taidoilla, joiden avulla he pystyvät vastaamaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin globaaleihin haasteisiin kaupungeissa ja edistämään kestävää kaupunkikehitystä. DIDAIHUB-hanke pyrkii laajentamaan aiempien hankkeiden työtä ja tuloksia globaaleiksi koulutus- ja tutkimusratkaisuiksi, joita voidaan testata uusissa asiayhteyksissä.
- DIDAIHUB -hankkeen tavoitteena on myös luoda alusta, jonka kautta ratkaisuja voidaan disseminoida ja mahdollisesti toteuttaa uusien kumppanien kanssa. Alusta ei ole vain GeoICT4e ja Resilience Academy -hankkeista kumpuaville ratkaisuille, vaan se palvelee globaaliin etelään, digitaalisiin innovaatioihin ja dataan liittyviä hankkeita ja tutkijoita koko yliopistossamme. Pilottihanke on vasta alkuvaiheessa eikä alustaa olla vielä julkaistu, mutta sen disseminaatio pyritään aloittamaan alkuvuodesta 2023, kertoo soveltavan digitaalisen paikkatietotutkimuksen professori ja hankkeen koordinaattori Niina Käyhkö.
DIDAIHUB-hanke edistää Turun yliopiston sitoutumista kansainvälisesti korkealaatuiseen tutkimus- ja koulutustoimintaan. Lisäksi hanke tukee yliopiston tavoitteita luoda ja vahvistaa kumppanuuksia, jotka edistävät vastuullisuutta ja kestävyyttä. Vastuullisuus korostuu myös vahvojen toiminnallisten linkkien kautta muun muassa Yliopistojen kehitysyhteistyöverkosto UniPIDin sekä globaalin etelän kumppanien ja yritysten kanssa.
- Kun osaamistamme voidaan skaalata erilaisiin paikallisiin konteksteihin globaalissa etelässä, ja kun ratkaisuja toteutetaan yhdessä paikallisten kumppanien kanssa, osaamisen myötä luoduilla ratkaisuilla on kestävä pohja ja hyvät edellytykset todelliselle juurtumiselle, Käyhkö painottaa.
Kestävyyteen keskittyvien insinööritaitojen edistäminen Namibiassa
Sustainable Engineering on 20 ECTS-opintopisteen temaattinen moduuli, jota koordinoi Turun yliopiston Future Tech Lab Namibian Windhoekissa. Moduulin tavoitteena on tarjota insinööreille vahvat perusta kestävyyttä painottavissa käytännön taidoissa ja eettisessä osaamisessa. Moduulissa käytetään haastepohjaisia oppimismetodeja ja oppiminen tapahtuu reaaliaikaisissa tilanteissa globaalin etelän konteksteissa. Ensimmäisinä vuosina moduulia tarjotaan kuuden viikon intensiivikurssina eri puolella Namibiaa. Turun yliopiston ja muiden korkeakoulujen suomalaisilla opiskelijoilla on mahdollista opiskella yhdessä paikallisten namibialaisten opiskelijoiden kanssa. Vaikka kurssi järjestetään Namibiassa, se on läheisesti sidoksissa yliopiston Turun kampuksen toimintaa.
- Tätä temaattista moduulia ehdotti ohjelmistotekniikan professori ja teknillisen tiedekunnan dekaani Jaakko Järvi. Kokonaisuus sopii hyvin Future Tech Labin visioon, joka tähtää tulevaisuuden kestävien ratkaisujen, erityisesti teknologioiden, kehittämiseen yhdessä lahjakkaiden nuorten kanssa konkreettisissa konteksteissa Afrikassa, joka monella tavalla määrittelee maapallon tulevaisuutta, kertoo Turun yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori ja Windhoekin etäkampuksen johtaja Erkki Sutinen.
Sustainable Engineering -moduuli on suunniteltu niin, että se on linjassa Turun yliopiston kansainvälisyysohjelman kanssa tuottamalla korkealaatuista ja kestävyyteen keskittyvää opetusta, joka perustuu tuoreeseen tutkimustietoon. Moduulin opetusmetodit keskittyvät kehittämään käytännön taitoja yhdessä teoreettisen ymmärryksen ja arvopohjaisen lähestymistavan kanssa kestävyyden kaikilla osa-alueilla.
- Koko moduuli on hyvin käytännönläheinen, sillä opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat ratkaisuja oikeissa ympäristöissä käyttäjien kanssa. Kestävän kehityksen tavoitteet integroituvat luontevasti kehitettäviin ratkaisuihin, Sutinen sanoo.
Kestävän energiakoulutuksen kehittäminen Lesothossa
Developing Problem-based Pedagogies for Lesotho’s Sustainable Energy Future (DEPLOY) -hankkeessa keskitytään kehittämään kestävää energiakoulutusta Lesothossa. Monissa Afrikan maissa, kuten Lesothossa, suuri osa väestöstä elää ilman sähköä. Alueilla, joilla sähkönsaanti on mahdollista, kysyntä kasvaa niin nopeasti, että tarjonta ei ole pysynyt perässä.
- Energiaköyhyys on Lesothossa yhteiskunnallinen este, joka vaikuttaa erityisesti sosioekonomiseen kehitykseen ja maaseudun yhteisöjen hyvinvointiin. Kaupunkien haaste energian suhteen taas on hyvin toisenlainen. Tämänlaiset kontekstit asettavat haasteita myös asiantuntijoille, eli tutkijoille, yrityksille, poliittisille päättäjille sekä opiskelijoille, jotka haluaisivat edistää kestävien energiamuotojen käyttöönottoa. On tärkeää oppia asioista yhdessä ja tukea toimintoja, jotka syventävät paikallista osaamista, kuvailee väitöskirjatutkija Joni Karjalainen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.
Hyvä uutinen on se, että Lesotholla on runsaasti uusiutuvia energialähteitä, kuten vesi-, aurinko- ja tuulivoima, jotka tarjoavat kestäviä energiaratkaisuja ja vähentävät haitallisia päästöjä. Lesothon yliopiston asiantuntijoiden mukaan sopivien taitojen ja erityisosaamisen puute kuitenkin hidastavat kestävän energian tuotantoa ja käyttöä Lesothossa.
Yhteistyö Turun yliopiston, Aalto yliopiston, Lesothon yliopiston ja muiden kumppanien välillä pyrkii parantamaan tilannetta kehittämällä korkeakoulujen henkilöstön ja opiskelijoiden osaamista kestävässä energiakoulutuksessa. DEPLOY-hankkessa tuetaan Lesothon yliopistoa ja sen kestävän energian maisteriohjelmaa kehittämällä opettajien osaamista. Työtä tehdään ongelmakeskeisen oppimisen, verkko-oppimisen ja sulautuvan oppimisen keinoilla.
- Keskittyminen verkkoympäristössä tapahtuvaan oppimiseen, sulautuvaan oppimiseen ja ongelmakeskeiseen oppimiseen perustuu COVID-pandemian myötä kasvaneeseen tarpeeseen hyödyntää näitä pedagogisia keinoja. Lesothossa on suhteellisen vaikeaa järjestää verkko-opetusta, sillä yhteydet ovat heikkoja ja esimerkiksi videon suoratoisto osana yliopisto-opetusta ei ole käytännöllistä. Lesothon yliopisto on tunnistanut tarpeen kehittää verkko-oppimista osana DEPLOY-hanketta ja onneksi meillä on kokemusta tästä aiempien globaalin etelän maihin suuntautuneiden hankkeiden pohjalta, kertoo Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen projektitutkija Osku Haapasaari.
Siirtyminen kestäviin energiaratkaisuihin ei onnistu pelkästään akateemisin voimin. Tämän vuoksi DEPLOY-hankkeessa jaetaan tietoa kestävästä energiasta myös teollisuuden ja julkisen sektorin edustajille sekä laajemmalle yleisölle. Hanke pyrkii myös kehittämään pitkäaikaista yhteistyötä yliopistojen, paikallisten viranomaisten ja teollisuuden välille.
Tutkimus-, koulutus- ja innovaatioyhteistyötä eteläisessä Afrikassa
Yhteistyö on avainsana myös Southern African Alliance (SAA) -hankkeelle, joka pyrkii lisäämään tutkimus-, koulutus ja innovaatioyhteistyötä suomalaisten ja eteläisen Afrikan yliopistojen välillä. Hanke tukee luovaa, korkealaatuista ja monitieteistä tutkimusta ja koulutusta maantieteen, biodiversiteetin, kestävyyden, tulevaisuuden teknologioiden ja digitaalisen yhteiskunnan alojen rajapinnoilla. Hankkeessa ovat Turun yliopiston lisäksi mukana Tampereen yliopisto ja Pretorian yliopisto Etelä-Afrikasta.
Professori Jussi Jauhiaisen mukaan SAA-hankkeessa keskitytään erityisesti kehittämään pitkäaikaisia kumppanuuksia, mutta hankkeessa on tarkoitus saada aikaan tuloksia myös nopeammalla aikataululla. Tähän mennessä hankkeessa on muun muassa kirjoitettu julkaisuja kestävyyteen liittyvistä aiheista, kehitetty digitaalista metaversumin kaltaista SURE-alustaa, joka edistää kestävää ja vastuullista vuorovaikutusta, tuettu digitaalisia oppimisympäristöjä eteläisessä Afrikassa, ja vierailtu tapaamassa kollegoja Etelä-Afrikassa järjestetyssä Southern African – Nordic Centre (SANORD) konferenssissa.
Hankkeen laajempiin tavoitteisiin kuuluu kestävyyden vahvistaminen tutkimuksen ja koulutuksen avulla, pitkäaikaisen ja monikulttuurisen yhteistyön edistäminen suomalaisten ja eteläisen Afrikan kumppaneiden välillä, sekä Turun yliopiston houkuttavuuden lisääminen Afrikkaan suuntautuvien hankkeiden kumppanuuksissa. Suunnitelmissa on myös kehittää Turun yliopiston, eteläisen Afrikan ja suomalaisten kumppanien yhteinen verkkokurssi.
Uutisen kuvat: Joni Karjalainen
