Turun yliopistossa järjestettiin 13.11. African Research and Education Day. Tapahtuma oli päätösseminaari Finland-Africa Platform for Innovation (FAPI) -verkostolle, joka on keskittynyt edistämään monitieteistä, innovatiivista yhteistyötä korkeakoulujen ja muiden toimijoiden välillä Suomessa ja Afrikassa.
Tapahtuma kokosi paikan päälle runsain joukoin tutkijoita ja asiantuntijoita keskustelemaan koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin tulevaisuudesta yhteistyössä suomalaisten ja afrikkalaisten kumppaneiden kanssa. Keskusteluissa ja esityksissä pohdittiin tapoja vahvistaa Suomen ja Afrikan maiden välisiä kumppanuuksia.
Keskeisinä teemoina nousivat esiin muun muassa tarve huomioida paikalliset tarpeet ja vahvuudet eri toimenpiteissä ja aloitteissa, luottamukseen perustuvien kumppanuuksien rakentaminen, kolonialististen näkökulmien kumoaminen sekä epäsuhtaisten odotusten ja rajallisten resurssien kaltaisten haasteiden ratkaiseminen. Keskusteluissa korostettiin myös tarvetta pitkäaikaisille, molempia osapuolia hyödyttäville kumppanuuksille ja yliopistojen välisen yhteistyön lisäämiselle.
Afrikka-kumppanuudet kestävän tulevaisuuden tukena
Turun yliopiston rehtori Marjo Kaartinen korosti tervetuliaispuheessaan kansainvälisen yhteistyön merkitystä ja totesi, että FAPI-verkosto on onnistunut syventämään yliopiston suhteita afrikkalaisiin kumppaneihin. Rehtori toivoi yhteistyön jatkuvan ja korosti sellaisten EU:n aloitteiden merkitystä, jotka tarjoavat resursseja kansainvälisten kumppanuuksien vahvistamiseen ja laajentamiseen.
Euroopan unionin kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen puhui yleisölle videoviestin välityksellä. Komissaari Urpilainen kertoi Euroopan unionin olevan sitoutunut yhteistyöhän Afrikan kanssa ja totesi, että afrikkalaiset nuoret ovat avainasemassa maanosan tulevaisuuden kannalta. Komissaari korosti yhtäläisten ja laadukkaiden koulutusmahdollisuuksien merkitystä ja kehui Afrikan ja Euroopan investointipaketin ja Erasmus+ -ohjelman kaltaisia toimenpiteitä. Komissaari Urpilainen totesi tiedon jakamisen, innovoinnin ja nuorten äänten kuulemisen päätöksenteossa olevan olennaisen tärkeitä asioita, jotta kestävän kehityksen tavoitteet pystytään saavuttamaan. Komissaari kiitti FAPI-verkostoa sen tekemästä työstä yhteisten tavoitteinen eteen.
Tilaisuuden keynote-puheenvuoron pitänyt Pretorian yliopiston professori John Ouma Mugabe puhui yleisölle etäyhteyden välityksellä. Professori Mugabe korosti puheenvuorossaan tieteen, teknologian ja innovoinnin ratkaisevaa roolia osana Afrikan kehitystä. Professori korosti myös maan kehityksen kannalta merkittäviä virstanpylväitä, kuten Afrikan unionin (AU) Agenda 2063-kehityssuunnitelman ja Afrikan tiede-, teknologia- ja innovaatiostrategian hyväksymistä. Hän totesi kuitenkin sosioekonomisen epätasa-arvon olevan edelleen läsnä Afrikassa. Lisäksi professori Mugabe mainitsi, että Afrikan maiden tutkimus- ja innovaatiopolitiikka ja käytännöt toimet eivät aina ole linjassa keskenään.
Vaikka Afrikassa on nykyään enemmän tieteeseen ja teknologioihin keskittyviä organisaatioita ja patenttihakemusten määrä on kasvussa, professori Mugabe korosti tarvetta vahvemmille Afrikan sisäisille kumppanuuksille ja kestävämmälle globaalille yhteistyölle. Vaikuttavuuden lisäämiseksi professori toivoi strategisia, pitkäaikaisia T&I-kumppanuuksia, suomalaisten yliopistojen lisääntyvää osallistumista AU:n ja EU:n innovaatioaloitteisiin sekä panostusta yliopistojen ja yritysten väliseen yhteistyöhön. Professori Mugabe muistutti myös, että Suomi ja muut maat voisivat oppia Afrikalta erityisesti epävirallisen talouden tutkimuksesta.
Afrikan ja Suomen välisen koulutusyhteistyön edistäminen
Tilaisuuden ensimmäisessä keskusteluosiossa käsiteltiin tutkimukseen pohjautuvaa yliopisto opetusta Suomessa ja Afrikassa. Keskustelun puheenjohtajana toimi Global Innovation Network for Teaching and Learning -verkostosta (GINTL) johtaja Sai Väyrynen. Professori Friederike Lüpke (Helsingin yliopisto), apulaisprofessori Emmanuel Acquah (Åbo Akademi), tohtori Joy Eghonghon Akahome (Turun yliopisto ja Federal University Otuoke Bayelsa State) sekä tohtori Elizabeth Eta keskustelivat aiheesta oman asiantuntemuksensa pohjalta.
Keskustelijat korostivat tarvetta sisällyttää afrikkalainen kulttuuri ja tietämys paremmin osaksi yliopisto-opetusta. Kolonialistisista näkökulmista on päästävä eroon ja koulutusyhteistyö tulee sovittaa paikallisten tarpeiden ja painopisteiden mukaiseksi. Keskusteluissa korostettiin myös luottamukseen perustuvien kumppanuuksien rakentamista, eriarvoisuuden vähentämistä sekä molemminpuolisen oppimisen ja hyödyn kehittämistä Suomen ja Afrikan välisessä akateemisessa yhteistyössä.
Parannusehdotuksina nostettiin esiin muun muassa muun muassa Afrikkaan keskittyvät opintokokonaisuudet sekä vierailevien luennoitsijoiden hyödyntäminen ja paikallisen asiantuntemuksen tunnustaminen, jotta akateemiset suhteet olisivat entistä osallistavampia ja tasa-arvoisempia. Tietoisuuden lisääminen Afrikasta suomalaisessa korkeakoulutuksessa todettiin ratkaisevaksi askeleeksi kohti mielekästä yhteistyötä.
Merkitykselliset kumppanuudet lisäävät yhteistyön vaikuttavuutta
Tilaisuuden toisessa keskusteluosiossa keskityttiin Suomen ja Afrikan maiden välisiin vaikuttaviin innovaatio- ja yhteistyöhankkeisiin. Keskustelun puheenjohtajana toimi Turun yliopiston kansainvälisten asioiden suunnittelija Kirsi Korpela.
Professori Niina Käyhkö (Turun yliopisto) esitteli DIDAIhubin ja Resilience Academyn työtä ja yhteisölähtöisiä lähestymistapoja yhteistyöhankkeisiin. Professori Käyhkö kertoi myös tarpeesta digitaalisen datan ekosysteemille, joka edistäisi osaamista, saavutettavuutta, oppimista ja globaalia yhteistyötä. Väitöskirjatutkija Desale Kahsay (Turun yliopisto) esitteli suomalaisten ja afrikkalaisten kumppanien yhteistä terveysteknologiaan keskittyvää kurssia. Kahsay korosti esityksessään keskinäisen sitoutumisen ja valmiuksien kehittämisen merkitystä.
Projektipäällikkö Cynthia Söderbacka (Yrkeshögskolan Novia) kertoi Sambiassa toteutettavasta biokaasun ja kiertotalouden kehittämishankkeesta, ja projektineuvoja Arina Ventelä (Turun ammattikorkeakoulu) jakoi näkemyksiä eMAMA-hankkeesta, jossa käsitellään äitien mielenterveyttä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
Namibian ja Suomen välisen yhteistyö ammentaa syvistä juurista
Tilaisuuden kolmannen keskustelun puheenjohtajana toimi professori Maija Peltola Turun yliopistosta. Puheenvuoroissa keskityttiin Namibian ja Suomen väliseen yhteistyöhön, jolla on syvät historialliset juuret. Keskustelussa keskityttiin paitsi menneisyyteen, myös käynnissä oleviin aloitteisiin ja katsottiin toiveikkaasti kohti tulevaisuutta.
Yliopistotutkija Sanna Huttunen (Turun yliopisto) esitteli FAPI:n kautta siemenrahoituksen saanutta hanketta, jonka avulla on edistetty paikallisten puulajien istuttamista Namibiaan yhdessä paikallisten yhteisöjen kanssa. Huttunen korosti puheenvuorossaan tavoitteiden yhteensovittamisen, asianmukaisten tukitoimien ja paikallisen osallistamisen tärkeyttä hanketyössä. Kehitysyhteistyön erityisasiantuntija Roseanna Avento (Itä-Suomen yliopisto) käsitteli Suomen ja Namibian pitkäaikaisia suhteita painottaen vastuullisten ja tasapuolisten kumppanuuksien merkitystä yhteistyön onnistumiselle.
Professori Erkki Sutinen (Turun yliopisto) kertoi yliopiston Namibiassa sijainneen kampuksen johtamisesta. Professori Sutinen painotti afrikkalaisten yhteisöjen vahvuuksien tunnistamisen tärkeyttä ja pohdiskeli perinteisten yliopistojen roolia Afrikassa. Turun yliopiston rehtori emeritus professori Kalervo Väänänen puolestaan esitteli suunnitelmia perustaa Namibian Windhoekiin eteläisen Afrikan kulttuuri- ja tiedeinstituutti. Suunnitelmia puoltaa rehtori emeritus Väänäsen mukaan muun muassa Namibian historiallinen ja strateginen merkitystä Suomen ja Afrikan välisissä suhteissa.
Virheistä onnistumisiin - näkökulmia tutkimus- ja koulutusyhteistyöhön
Tilaisuuden päättäneessä paneelikeskustelussa tarkasteltiin afrikkalaisten ja suomalaisten kumppaneiden välisen koulutus- ja tutkimusyhteistyön haasteita ja mahdollisuuksia. Keskustelua johti professori Jussi Jauhiainen Turun yliopistosta.
Panelistit professori Erkki Sutinen, professori Niina Käyhkö, johtaja Kaisa Kurki (UniPID), johtaja Sai Väyrynen, apulaisprofessori Emmanuel Acquah ja professori Enrico Di Minin (Helsingin yliopisto) keskustelivat muun muassa siitä, kuinka tärkeää on ymmärtää paikallisia toimintaympäristöjä, yhteiskehittämisen merkitystä sekä koulutussektorin kehittämisen monimutkaisuutta. Panelistit pohtivat myös yhteistyöhön liittyviä epäonnistumisia, kuten epäsuhtaisia odotuksia ja rajallisia resursseja. Keskusteluissa korostui tarve nöyryydelle, avoimuudelle ja pitkäaikaiselle sitoutumiselle.
Onnistuneeseen yhteistyöhön vaikuttaneina tekijöinä keskustelijat korostivat yksilöiden, yhdessä oppimisen sekö kestävien ja merkityksellisten kumppanuuksien roolia. Muita keskustelun aikana esille nousseita keskeisiä näkökulmia olivat muun muassa tarve vähentää reviiritietoisuutta ja -käyttäytymistä, lisätä yliopistojen välistä yhteistyötä ja parantaa laadukkaan koulutuksen saatavuutta Afrikassa. Panelistit korostivat myös tarvetta uusille opettajille, stipendeille ja yhtäläisille mahdollisuuksille Afrikan eri maissa.
Tilaisuuden päätöspuheenvuorossa Turun yliopiston kansainvälisten asioiden päällikkö Irinja Paakkanen kiitti kaikkia paikalla olleita osallistumisesta ja toivoi monien muiden puhujien tapaan, että FAPI:n edistämä Suomen ja Afrikan maiden välinen yhteistyö jatkuu myös tulevaisuudessa.
