Turun yliopiston Koulutussosiologian tutkimuskeskuksen (RUSE) tutkijat ottivat selvää suomalaisten opettajien digitaalisista informaatiotaidoista sekä niihin yhteydessä olevista tekijöistä. Artikkeli on julkaistu Computers & Education -lehdessä.
Tutkimus toteutettiin Koulutussosiologian tutkimuskeskuksessa kehitetyn ICT-taitotestin avulla ja siihen osallistui noin 5000 peruskoulun opettajaa ympäri Suomen. Tutkimuksessa informaatiotaitoihin sisällytettiin informaation hakemisen, prosessoinnin ja jakamisen taidot, jotka ovat kaikki keskeisiä osaamisalueita opettajien jokapäiväisessä työssä.
Ikä ja digitaalisten välineiden yleinen käyttöaktiivisuus olivat voimakkaimmin yhteydessä opettajien informaatiotaitoihin. Lisääntyvä ikä tyypillisesti heikentää ja runsas käyttöaktiivisuus puolestaan parantaa digitaalisia informaatiotaitoja.
Tulosten mukaan myös opettajien luottamus omiin digitaalisiin taitoihinsa sekä digitaaliseen osaamiseen liittyvä täydennyskoulutus lisäävät opettajien informaatiotaitoja.
Kaupungistumisasteen tai sukupuolen ei itsessään todettu yhdistyvän opettajien digitaalisiin informaatiotaitoihin.
– Henkilöön liittyviä tekijöitä merkityksellisempiä olivat siis käytettävissä olevat resurssit, kuten saatu täydennyskoulutus ja sen tuottama pätevyyden tunne sekä opettajien yleinen digitaalisten teknologioiden käyttöaktiivisuus arjessaan. Näihin tekijöihin voidaan myös työyhteisöissä vaikuttaa täydennyskoulutuksen, työnantajan sekä työyhteisön toimin, esimerkiksi kollegiaalisen tuen muodossa, kertoo tohtorikoulutettava Loretta Saikkonen.
Miesopettajien luottamus omiin opettajan työssä tarvittaviin digitaalisiin taitoihin oli huomattavasti vahvempaa kuin naisopettajilla lukuun ottamatta vanhimpia ikäryhmiä, joissa luottamus omiin taitoihin laski jyrkästi sukupuolesta riippumatta. Digitaalisiin taitoihin liittyvään täydennyskoulutukseen osallistuminen väheni kaikilla iän mukaan, mutta miehet saivat täydennyskoulutusta naisia enemmän.
Tutkimus osoittaa, että digitaalisiin taitoihin liittyvä täydennyskoulutus kasautuu nuorimmille opettajaikäryhmille ja erityisesti nuorille miesopettajille, sen sijaan koettu pätevyys on heikkoa erityisesti vanhimmilla opettajaikäryhmillä.
– Tämän vuoksi täydennyskoulutusta tulisikin suunnata niille opettajaryhmille, joiden oma täydennyskouluttautuminen on jäänyt muita vähäisemmäksi, sekä pitäisi pyrkiä erityisesti lisäämään koulutuksen avulla opettajien pätevyyden kokemusta.
Klusterointimenetelmää hyödynnettiin tässä tutkimuksessa löytämään opettajien alaryhmiä, jotka ovat kipeimmin tuen tarpeessa. Näitä ryhmiä olivat yli 40-vuotiaat naiset ja yli 50-vuotiaat miehet sekä erityisesti yli 60-vuotiaat opettajat sukupuoleen katsomatta.
Tutkimus kontribuoi lisäksi laajemmin digitaalisen eriarvoisuuden tutkimukseen ja osoittamalla, että digitaalisen eriarvoisuuden selittäjiä luonnehtii paitsi niiden kasautuvuus, myös keskinäinen riippuvuus ja moniulotteisuus. Digitaalisten taitojen jakautumista ei siksi ole mielekästä tarkastella ainoastaan yksittäisten dikotomisten jakojen kautta. Tutkijat korostavat lisäksi, että opettajilla on keskeinen rooli digitalisaatiossa ja digitaalisten taitojen omaksumisessa.
