Turun biotiedekeskuksen tutkijat löysivät uuden ihmisen T-solujen säätelijän

30.05.2024

Professori Riitta Lahesmaan tutkimusryhmä on löytänyt uuden ihmisen T-solujen toiminnan säätelijän. Sen avulla voidaan vahvistaa tai vaimentaa ihmisen immuunipuolustusvasteita, mikä luo pohjan uusien hoitomenetelmien kehittämiselle immuunivälitteisiin tauteihin. Lahesmaan ryhmä toimii Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteisessä Turun biotiedekeskuksessa ja osana InFLAMES-lippulaivaa.

Veren T-solujen tehtävänä on taistella syöpää tai viruksia ja bakteereita vastaan. Erityisiä säätelijä-T-soluja tarvitaan hillitsemään liiallista haitallista immuunivastetta, joten niiden toiminnan häiriintyminen voi johtaa immuunisairauksiin tai syöpään.

Turun biotiedekeskuksen tutkijat ovat nyt löytäneet uuden RNA-molekyylin, joka ohjaa ihmisen säätelijä T-solujen kehittymistä ja toimintaa. RNA:n (ribonukleiinihapon) parhaiten tunnettu tehtävä on kuljettaa ohjeita DNA:sta proteiineja valmistavaan solukoneistoon. Uusi RNA-molekyyli ei kuitenkaan koodaa proteiinia, vaan se säätelee solun toiminnalle keskeisten geenien toimintaa interleukiini-2-reseptorin ja FOXP3-transkriptiotekijän välityksellä. Löydös on erityisen kiinnostava, koska se tarjoaa täysin uusia keinoja immuunivasteen säätelemiseksi.

– Tulosten pohjalta on mahdollista kehittää uusia täsmälääketieteen hoitomenetelmiä autoimmuunisairauksien ja syövän hoitoon. Säätelijä T-soluterapiaa kehitetään jo nyt tyypin 1 diabeteksen hoitoon ja uutta RNA-molekyyliä voidaan käyttää esimerkiksi tehostamaan tällaisten solujen tuotantoa terapiakäyttöön, Riitta Lahesmaa kertoo

Uuden löydön merkitys syövässä perustuu siihen, että syöpäsolut onnistuvat usein piilottelemaan immuunipuolustukselta manipuloimalla juuri säätelijä T-soluja. Tätä piilottelua pyritään murtamaan uusilla immuuniaktivaation vapauttaja -syöpälääkkeillä. Lahesmaan mukaan nyt löydettyyn uuteen RNA-molekyyliin vaikuttamalla on mahdollista vapauttaa immuuniaktivaatio uudella tavalla, ilman kalliita vasta-ainelääkkeitä.

Ei-koodaavien RNA-molekyylien ilmentyminen on hyvin kudos- ja soluspesifistä, joten näihin molekyyleihin perustuvalla hoidolla on mahdollisuus kohdentaa vaikutus täsmällisesti juuri haluttuihin kohteisiin.

Tutkimusta ovat rahoittaneet Jane ja Aatos Erkon Säätiö, Suomen Akatemia ja Sigrid Juséliuksen Säätiö.

Tutkimus on julkaistu arvostetussa PNAS-tiedelehdessä 28.5. 2024.

InFLAMES on Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen lippulaivahanke. Se tähtää uusien lääkekehityskohteiden tunnistamiseen ja lääkekehitykseen yhdessä biotekniikka- ja lääkeyritysten kanssa. Lippulaiva edistää myös diagnostiikkaa, jolla potilaille voidaan räätälöidä sopivat täsmähoidot. InFLAMES on osa Suomen Akatemian lippulaivaohjelmaa.

Luotu 30.05.2024 | Muokattu 30.05.2024