Jo diabeteksen esiasteet näyttävät olevan yhteydessä korkeampaan muistisairausriskiin. Turun yliopiston ja THL:n tutkimuksen mukaan glukoosirasituskokeessa mitattu korkeampi kahden tunnin glukoosiarvo ennustaa heikompaa suoriutumista episodista muistia eli tapahtumamuistia mittaavassa testissä kymmenen vuotta myöhemmin. Tapahtumamuistin heikentyminen on ensimmäisiä Alzheimerin taudin oireita.
Diabeteksen tiedetään olevan muistisairauksien itsenäinen riskitekijä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että jo tyypin 2 diabeteksen esiasteisiin liittyvät tilat kuten lihavuus, metabolinen oireyhtymä ja alentunut insuliiniherkkyys ovat yhteydessä tiedonkäsittelytoimintojen heikkenemiseen ja kohonneeseen muistisairausriskiin. Paastoglukoosi on näitä huonompi riskimittari, eikä se Terveys 2000 -tutkimuksen aiemman raportin mukaan ennustanut muistitoimintojen heikkenemistä.
Kahden tunnin glukoosirasituskoe on terveydenhuollossa yleisesti käytössä oleva koe, jonka avulla pystytään selvittämään, onko tutkittavalla diabetes tai jokin diabeteksen esiaste. Määritelmän mukaan henkilöllä on heikentynyt sokerinsieto, kun kahden tunnin glukoosiarvo on kohonnut, mutta diabeteksen diagnostiset kriteerit eivät täyty.
Uudessa tutkimuksessa selvitettiin, ovatko glukoosirasituskokeen kahden tunnin glukoosiarvot yhteydessä tiedonkäsittelytoimintoihin kymmenen vuoden seurannan jälkeen. Tutkimukset tehtiin vuosina 2000–2002 ja 2011 yhteensä 961 tutkittavalle. Muistia ja muita tiedonkäsittelytoimintoja mitattiin kolmella testillä, joita käytetään yleisesti muun muassa muistihäiriöistä kärsivien potilaiden diagnostiikassa ja seurannassa.
Tutkimus osoitti, että glukoosirasituskokeessa vuonna 2001–2002 mitattu korkeampi kahden tunnin glukoosiarvo oli yhteydessä heikompaan suoriutumiseen vuonna 2011 tehdyssä muistitestissä, jossa tutkittavien tuli palauttaa mieleen edeltävästi opeteltu sanalista viiveen jälkeen.
– Kahden tunnin glukoosiarvo oli yhteydessä myös kyseisen testituloksen suurempaan heikkenemiseen seurannan aikana. Analyyseissä otettiin huomioon merkittävimpiä tunnettuja muistisairauksien riskitekijöitä kuten ikä, koulutus, kohonnut verenpaine, kohonnut kolesteroli, lihavuus, tyypin 2 diabetes ja tupakointi, kertoo tutkimusartikkelin pääkirjoittaja, tohtorikoulutettava Sini Toppala Turun yliopistosta.
Tutkimus perustuu THL:n laajaan Terveys 2000 -väestötutkimukseen ja sen vuonna 2001–2002 kerättyyn syventävään aineistoon sekä Terveys 2011 -seurantatutkimukseen. Tutkittavat olivat lähtötilanteessa 45–74-vuotiaita (keski-ikä 55,6 vuotta).
– Tutkimus osoittaa, että glukoosirasituskoe auttaa löytämään heikentynyttä sokerinsietoa sairastavat potilaat, joilla on kohonnut riski tiedonkäsittelytoimintojen laskuun. Tämä on tärkeää interventioiden kohdentamiseksi, Toppala sanoo.
Tutkimus julkaistaan Diabetes Care -lehdessä. Verkossa tutkimus julkaistiin 15.8.2021.
