Vaikka rokottaminen hinkuyskää vastaan on Euroopassa hyvin tehokasta, tuore suomalaistutkimus osoittaa taudin olevan silti hyvin yleinen keski-ikäisten aikuisten keskuudessa eri Euroopan maissa. Samalla tutkimus viittaa myös taudin alidiagnosointiin, sillä vuosittain raportoidut luvut ovat huomattavasti tutkimuksessa havaittuja matalampia.
Hinkuyskän pääasiallinen aiheuttaja on hengitysteiden limakalvojen kautta leviävä Bordetella pertussis -bakteeri, joka tuottaa limakalvoja vaurioittavia myrkyllisiä aineita. Nämä toksiinit lamaavat elimistön puolustusmekanismeja, ja taudinkuvaan liittyy usein puuskainen ja pitkittynyt yskä. Hinkuyskää kutsutaan monesti lastensairaudeksi, mutta siihen voivat sairastua myös aikuiset.
Ennen rokotuksia hinkuyskä oli yksi tappavimmista lastentaudeista. Suomessa rokotukset aloitettiin vuonna 1952, ja hinkuyskärokote on yksi kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvista perusrokotteista. Vaikka rokottaminen on Euroopassa tehokasta, hinkuyskä on lisääntynyt monissa maissa. Suomessa hinkuyskätapauksia raportoidaan vuosittain 200–500. Maailmanlaajuisesti tapauksia raportoitiin vuonna 2018 yli 150 000.
Turun yliopisto johtaa suurta eurooppalaista hinkuyskän, kurkkumädän ja jäykkäkouristuksen seurantatutkimusta. Tutkimus on osa Euroopan tautikeskuksen (ECDC) rahoittaman EUPert-LabNet-laboratorioverkoston toimintaa. Verkostoa johtaa Suomen hinkuyskä- ja difteriareferenssilaboratorion johtaja, Turun yliopiston professori Qiushui He tutkimusryhmineen. Tutkimuksessa tarkasteltiin 18 Euroopan maata.
– Käsittääksemme kyseessä on suurin seurantatutkimus Euroopassa rokotteiden käyttöönoton jälkeen. Tulosten perusteella hinkuyskä vaikuttaa tiedettyä yleisemmältä Euroopan eri maissa. Yleisin tauti oli Norjassa, Ranskassa ja Tanskassa. Harvinaisin taas Suomessa ja Unkarissa, He kertoo.
– Hyvin huolestuttava löydös tutkimuksessamme olivat myös matalat kurkkumätävasta-ainepitoisuudet monessa Euroopan maassa. Tämä viittaa selkeään laumaimmuniteetin vähenemiseen keski-ikäisissä aikuisissa. Asiaan on syytä kiinnittää huomiota koko Euroopan tasolla, He korostaa.
- Toisaalta vasta-ainetasot jäykkäkouristusta vastaan ovat riittävällä tasolla eri Euroopan maissa, He toteaa.
Turun yliopiston biolääketieteen laitoksella toimii Turun hinkuyskätutkimusryhmä, jota johtaa Hen lisäksi Turun yliopiston dosentti, professori h.c. Jussi Mertsola. He ja Mertsola ovat vuodesta 2005 lähtien johtaneet myös Euroopan EUpertstrain-hinkuyskäverkostoa, jossa tutkitaan, miten hinkuyskäkantojen muutokset vaikuttavat rokotetehokkuuteen.
Parhaillaan Hen ja Mertsolan johtama tutkimusryhmä tutkii hinkuyskärokotteen luomaa immuunivastetta lapsissa ja aikuisissa sekä sitä, miten raskauden aikana annettu rokotus vaikuttaa vastasyntyneen kehittyvään immuniteettiin. Tutkimukset ovat osa viisivuotista PERISCOPE-projektia, joka sai EU:n IMI2- ja Horizon 2020-ohjelmista yhteensä 28 miljoonan euron rahoituksen.
Tutkimus on julkaistu Nature Communications -tiedejulkaisussa.
