Nykypäivän työelämä edellyttää monipuolista kieliosaamista. Samalla globalisaatio ja digitalisoituminen asettavat kielten osaamiselle aivan uusia haasteita. Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksella koulutetaan monialaisia kieliasiantuntijoita, jotka vastaavat näihin tulevaisuuden haasteisiin. Tutkimuksessa monitieteisyys ja tekoälypohjaiset teknologiat ovat arkipäivää.
Kieliä opiskellaan aiempaa yksipuolisemmin kouluissamme. Samalla Suomi on monikulttuuristunut, mikä monipuolistaa kielivarantoamme, mutta tuo myös uusia koulutustarpeita.
Toisaalta digitalisoituminen aiheuttaa aivan uudenlaisia odotuksia kielten osaamiselle, kuten monilukutaitoa: kykyä hahmottaa, tuottaa ja arvioida tekstejä ja muita sisältöjä eri konteksteissa.
Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksella vastataan näihin ja tulevaisuuden haasteisiin.
– Koulutamme kieliin, viestintään, teksteihin ja kulttuureihin perehtyneitä asiantuntijoita. Tarvitsemme Suomessa laajasti tällaisia osaajia. Kieliaineiden opiskelu on ensiarvoisen tärkeää, koska siten voidaan varmistaa, että suomalainen kielivaranto pysyy tarpeeksi hyvällä tasolla, toteaa kieli- ja käännöstieteiden laitoksen johtaja, ranskan kielen professori Marjut Johansson.
"Kieliaineiden opiskelu on tärkeää, koska siten voidaan varmistaa, että suomalainen kielivaranto pysyy hyvällä tasolla”
– Marjut Johansson
Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen koulutusohjelmat rakentuvat tutkimukselle, mutta myös ajankohtaiselle tiedolle nykyajan työelämästä ja yhteiskunnasta.
– Kielten opiskelu kaikkiaan on todella ajassa kiinni. Tämä pätee koulutukseemme ja tutkimukseemme sekä vuorovaikutukseen sidosryhmiemme kanssa, Johansson toteaa.
Muuttuva työelämä vaatii kieli- ja viestintätaitoa
Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi vuonna 2017 Turun yliopiston silloisen vararehtorin Riitta Pyykön laatiman selvityksen Suomen kielivarannon tilasta ja kehittämistarpeista. Selvityksen mukaan lähes kaikki työtehtävät edellyttävät nykyisin kykyä tuottaa ja käsitellä tietoa. Tämä merkitsee työn kielellistymistä sekä viestinnän ja vuorovaikutusosaamisen korostumista.
Toisaalta globalisoituneessa maailmassa paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden keskinäinen riippuvuus on entistä suurempaa, ja vuorovaikutukseen osallistujat kulttuuriselta ja kielelliseltä taustaltaan erilaisia. Moni startup-yritys suuntaa suoraan kansainvälisille markkinoille, kävi ilmi jo vuonna 2014 Elinkeinoelämän keskusliiton laatimasta Kielitaito on kilpailuetu -selvityksestä.
Näillä markkinoilla pärjääminen edellyttää monipuolista kieli- ja viestintäosaamista.
"Kieliasiantuntijat auttavat tulkitsemaan viestejä ja ennakoimaan, mitä puhekumppani aikoo ja tarkoittaa."
– Hanna Holttinen
Vuonna 2021 Turun yliopistossa käynnistyi kiinan kielen maisteriohjelma, joka vastaa osaltaan työelämän tarpeisiin.
– Tiedetään, että esimerkiksi kiinan kielen osaajista on huutava pula, mutta myös saksan kielen osaajista alkaa olla. Elinkeinoelämän keskusliitto onkin ilmaissut huolensa Suomen kielivarannosta. Osaajia tarvittaisiin erityisesti kaupan alalla, toteaa kiinan kielen yliopisto-opettaja Hanna Holttinen.
Kieliasiantuntijuudessa on kyse paitsi kielen myös kulttuurin osaamisesta.
– Kieliasiantuntijat auttavat tulkitsemaan viestejä ja ennakoimaan, mitä puhekumppani oikeasti aikoo ja tarkoittaa. Tämä pätee myös yritysmaailmassa. Viestejä tulkitessa tulee osata kieltä, mutta myös tuntea yhteiskuntaa ja historiaa, kertoo Holttinen.
Holttisen mukaan kieliasiantuntija pääsee vaikuttamaan esimerkiksi siinä kohdassa, kun ollaan aloittamassa yhteistyötä kansainvälisen yrityksen kanssa. Asiantuntija auttaa ennakoimaan väärinymmärrysten mahdollisuuksia ja varautumaan niihin.
Se, mihin kieliasiantuntijat työelämässä solahtavat, riippuu siitä, mitä sivuaineita he ovat tutkintoonsa sisällyttäneet. Sivuaineilla kieltenopiskelijat hankkivat itselleen laaja-alaista osaamista, josta on hyötyä eri aloilla.
– Sen sijaan, että tarjoaisimme esimerkiksi insinöörejä, jotka osaavat kiinaa, tarjoamme kieliasiantuntijoita, joilla on ymmärrystä myös teknisistä aloista, selventää Holttinen.
Suomalais-ugrilaista kielentutkimusta Turun yliopistossa opiskellut Aurora Piirto tietää, mistä on kyse. Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen UTUDigiLang-hankkeessa ja kieli- ja käännöstieteiden laitoksen ja tietotekniikan laitoksen yhteisessä TurkuNLP-tutkimusryhmässä projektitutkijana mukana ollut Piirto työskentelee nykyisin opintojensa ohella kansainvälisessä ympäristössä annotointianalyytikkona. Annotoinnissa kieliaineistoihin merkitään tiettyjä piirteitä ja niiden avulla pystytään tutkimaan kieltä suuremmassa mittakaavassa. Piirron sivuainekokonaisuus on sisältänyt fonetiikkaa, digitaalista kielentutkimusta ja tietojenkäsittelytiedettä.
– Paljon yhdistellään esimerkiksi kielitieteen ja tietojenkäsittelytieteen opintoja. Ihmiset työllistyvät kielen käsittelyyn, oli se sitten työkalujen kehittämistä tai datan käsittelyä, josta voi syntyä yrittäjyyttäkin. Omasta kekseliäisyydestä se on kiinni ja yhteyksistä. Verkostoituminen on tärkeää, pohtii Piirto.
Piirron mukaan laitokselta saa hyvän kannustimen lähteä ulkomaille. Lisäksi monet projektit ovat usean yliopiston yhteishankkeita.
– Eri alojen kanssa ollaan ja voidaan olla luovasti yhteyksissä. Tieteiden alat täydentävät toisiaan luoden kokonaisvaltaisempaa kuvaa tutkittavasta ilmiöstä, Piirto toteaa.
Johansson kertoo, että kieli- ja käännöstieteiden laitos on tiiviisti mukana EC2U-hankkeessa, jossa seitsemän eurooppalaista yliopistoa tekee yhteistyötä. Syksyllä Turun yliopistossa alkoi European Languages, Cultures and Societies in Contact -niminen maisteriohjelma.
– Odotamme innolla, että meidän opetuksemme ja tutkimuksemme saavat uudenlaisen kansainvälisen suunnan. Ohjelmaan valitut opiskelijat voivat opiskella sekä Turun yliopistossa että useassa näistä muusta kuudesta EC2U-yliopistosta. Hanke tuo meille aivan uudenlaista eurooppalaista yhteistyötä. Opiskelijoille tämä on kiinnostavaa siksi, että heidän on mahdollista saada yhtä aikaa tutkintotodistus sekä meiltä että maailmalta, kertoo Johansson.
Digitalisoituminen kiinnostaa tutkijoita
Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen tällä hetkellä keskeisimpiä tutkimusalueita ovat digitaalinen kielentutkimus, kielen oppiminen sekä kulttuurinen muisti ja yhteiskunnan muutos. Laitoksella on käynnissä eri alojen hankkeita, jotka keskittyvät esimerkiksi vieraan kielen puhumisen sujuvuuteen, eettisesti kestävään kielten opetukseen, kaunokirjallisuuden käännösteknologiaan, Turun kielimaisemaan ja varhaismodernin ajan graafiseen lukutaitoon.
Yksi laitoksen suurimmista vahvuuksista on digitaalinen kielentutkimus, jonka parissa professori Veronika Laippala tekee tiedekuntien välistä yhteistyötä teknillisen tiedekunnan kanssa TurkuNLP-ryhmässä. Digitaalisessa kielentutkimuksessa kieltä tutkitaan sekä digitaalisissa ympäristöissä että laskennallisilla menetelmillä, useimmiten koneoppimista hyödyntäen.
– Tutkimme esimerkiksi kielenkäyttöä koko internetin skaalalla, jotta ymmärtäisimme, millä tavoilla ihmiset käyttävät kieltä internetissä. Usein esimerkiksi uutisten tai oppijoiden kieltä tutkitaan niin, että etsitään ensin tekstit, joita tutkitaan. Me toimimme päinvastoin: otamme tarkasteltavaksi tekstejä, joita joku on keksinyt kirjoittaa. Tältä pohjalta kehitämme kieliteknologiaa suomen kielelle, kertoo Laippala.
"Kieltä on joka puolella ja sillä on paljon valtaa."
– Veronika Laippala
Meneillään olevassa Suomen Akatemian rahoittamassa Massively multilingual modeling of registers in Web-scale data -hankkeessa kehitetään koneoppimisjärjestelmiä, jotka pystyvät tunnistamaan erilaisia tekstityyppejä eri kielillä. Tuloksilla on laajempaakin sovellettavuutta.
– Järjestelmiä voi hyödyntää missä tahansa, mikä liittyy tiedonhakuun. Toisaalta internet on nykyisin läsnä kaikkialla ja ihmisiltä edellytetään medialukutaitoa. Kehittämämme teknologia voisi esimerkiksi auttaa erottamaan mielipidetekstit faktapohjaisesta uutisesta, Laippala sanoo.
Hankkeen päämääränä ei ole luoda suoraan sovelluksia, vaikka sen tuloksilla voikin olla myös kaupallisia sovellusmahdollisuuksia. Laippalan mukaan oleellisempaa on avoin tiede ja se, että tällaisten aineistojen kerääminen on kieliteknologialle välttämätöntä menetelmien kehittämiseksi.
Asialla on myös yhteiskunnallista merkitystä.
– Kieltä on joka puolella ja sillä on paljon valtaa, Laippala toteaa.
Alan opiskelija Piirto pohtii, että digitaalinen kielentutkimus on suosittua ja tarpeellista juuri siksi, että suomen kielelle saataisiin aineistoja ja niitä tutkittaisiin myös digitaalisen kielentutkimuksen työkaluilla. Fennougristin näkökulmasta on tärkeää, että aineistoja saataisiin lisää myös muille sukukielille, joilla ei ole yhtä hyvä asema. Näin kielet säilyttävät elinvoimaisuutensa maailmassa, joka on koko ajan digitaalisempi.
– Jos kielelle ei ole resursseja verkossa, se voi vaikuttaa kielen elinvoimaisuuteen. Myös humanistisen tietämyksen merkitys nousee koko ajan enemmän esille digitaalisessa maailmassa. On tärkeää ymmärtää myös tämä puoli, pohtii Piirto.
Monitieteisyys on kieli- ja käännöstieteissä arkea
Kieli- ja käännöstieteissä tehtävä tutkimus kurottaa yli tieteenalarajojen.
Johansson kertoo, että digitaalisen kielentutkimuksen ja tietotekniikan laitoksen välisen tiiviin opetus- ja tutkimusyhteistyön lisäksi laitoksella on yhteistyötä esimerkiksi historioitsijoiden ja kasvatustieteilijöiden kanssa. Kiina puolestaan on avannut yhteistyön Itä-Aasian tutkimuskeskuksen kanssa.
– Lisäksi tutkimuksen ja koulutuksen temaattisten kokonaisuuksien johtoryhmät ovat tuoneet uusia suuntia yhteistyölle. Olemme hyvin ennakkoluulottomia ja valmiita erilaisiin hankkeisiin. Yksi uusista hankkeista on akatemiatutkija Teppo Jakosen projekti etäläsnäoloroboteista, kertoo Johansson.
Johanssonin oma tutkimus koskee ihmisen ja sosiaalisen robotin välistä vuorovaikutusta. Kielentutkimuksessa avaus on erittäin uusi myös kansainvälisesti.
– Robottiaihe on ollut perinteisesti tekniikan alaan suuntautunutta. Me olemme kuitenkin kiinnostuneita siitä, kuinka vierasta kieltä voidaan oppia puhumaan sosiaalisen robotin kanssa ja millaista tämä vuorovaikutus on, Johansson kertoo.
Johanssonin tutkimusryhmää kiinnostaa, miten vierasta kieltä, ranskaa ja englantia, juuri opiskelemaan alkaneet lapset toimivat robotin kanssa. Myös lasten kokemus robottihahmosta on kiinnostava.
– Tarkastelemme oppilaiden ymmärrystä tekoälystä ja sosiaalisesta robotista. Kaiken kaikkiaan pyrimme rakentamaan tietoa koululaisten robottilukutaidosta. Robottien kanssa työskentely on mielenkiintoista ja äärimmäisen hauskaa, sanoo Johansson.
Johansson pitää aihetta tärkeänä, sillä erilaiset tekoälypohjaiset laitteet ympäröivät meitä kaikkia yhä enenevissä määrin. Käännöstieteissä tekoälypohjaiset tai neuroverkkopohjaiset käännösohjelmat ovat jo arkipäivää. Teknologiapohjainen kielellinen tuottaminen on kuitenkin tärkeää niin kääntämisen, kielen oppimisen, kieliasiantuntijuuden kuin kielen tutkimuksenkin aloilla.
– Meillä täytyy olla näkemystä näistä aiheista. Se on selkeä tulevaisuuden suunta, sanoo Johansson.
Kieliasiantuntijaksi valmistuva Piirto pohtii, että muuttuvan alan hauskuus on sen mysteerissä.
– On jännittävää nähdä, miten ala tulee muuttumaan parinkymmenenkin vuoden aikana, päästä näkemään kasvu ja muutos. Tuntea luovansa alaa. Siitä saa ylpeyttä ja innostusta, toteaa Piirto.
Teksti: Minna Nerg & Jatta Koivumäki
Kuvitus: Nelli Ahosola
Artikkeli on julkaistu Aurora-lehdessä 2/2022.
