Työelämäprofessori Helena Åhman: ”On tärkeää tunnistaa hetket, jotka vaativat keskusteluälykkyyttä”

Keskusteluälykkyyden ja mielen johtamisen työelämäprofessorin voisi kuvitella olevan henkilö, joka valitsee jokaisen sanansa hyvin tarkasti. Ainoana Suomessa titteliä kantavan Helena Åhmanin mukaan kuvaus ei kuitenkaan päde häneen – ainakaan koko ajan.

– Kun keskustelen ihmisten kanssa arkisissa tilanteissa, en koko ajan mieti tietoisesti, mitä sanon. On hyvä tunnistaa ne vaativat hetket, joissa kannattaa olla tietoinen siitä, miten puhuu ja toimii, Åhman sanoo.

Juuri haastavista keskustelutilanteista Åhman on kiinnostunut. Hänen mukaansa keskusteluälykkyyden merkitys korostuu konfliktitilanteissa, koska niihin liittyy usein riskejä, mutta myös suuria mahdollisuuksia. Vaikeissa keskustelutilanteissa saatetaan helposti tehdä asioita, jotka eivät ole tarkoituksenmukaista. Hyvillä keskustelutaidoilla tilanteen voi kääntää toiseen suuntaan.

– Muutostilanteet ovat usein tällaisia, kun ihmisen hallinnantunne on uhattuna. Työelämässä esimerkiksi palautekeskustelut tai uusien ideoiden eteenpäin vieminen voivat olla monille vaikeita tilanteita, joissa ei välttämättä uskalleta sanoa omia näkemyksiä, Åhman toteaa.

Panttivankineuvottelijoiden keinot auttavat myös arkisissa konflikteissa

Turun kauppakorkeakoulussa vuoden 2023 alussa työelämäprofessorina aloittanut Åhman on saanut oppia keskusteluälykkyyteen muun muassa FBI:n ja Scotland Yardin entisiltä panttivankineuvottelijoilta. Osa panttivankineuvottelijoiden taktiikoista on Åhmanin mukaan sovellettavissa arkisiin tilanteisiin, mutta ei kaikki.

– Panttivankineuvottelija ei voi tehdä kompromisseja, kuten että säästetään osa panttivangeista ja uhrataan osa. Yksityisessä elämässä ja työssä kompromissit sen sijaan ovat tärkeitä.

Kaikkein haastavimpia keskustelutilanteita yhdistää yleensä se, että tunteet ovat mukana ja keskustelijoiden arvot tai uskomukset eivät kohtaa. Jos tilanne on tämä, käsillä olevaa asiaa ei voi Åhmanin mukaan ratkaista suoraviivaisilla ongelmanratkaisumenetelmillä, vaan keskustelu täytyy ensin avata, ja olla tarkkana siitä, koska hakea ratkaisua.

– Teemme usein sen virheen, että jätämme toisen ihmisen näkökulman huomiotta ja yritämme saada hänet ajattelemaan, kuten itse ajattelemme. Se ei toimi, vaan meidän tehtävämme on varmistaa, että toinen tulee kuulluksi. Se on ihan käsittämätön voima: jos ihminen kokee tulevansa kuulluksi, ihmeitä tapahtuu, ja voi löytää näkökulmia, jotka ovat jääneet molemmilta huomiotta.

Tavoitteena paremmat tulevaisuuden johtajat

Jos joku olisi sanonut Åhmanille hänen ollessaan 20-vuotias, että hän elää 60 ikävuoden kynnyksellä yhtä elämänsä parhaista ajanjaksoista, hän tuskin olisi uskonut. Niin on kuitenkin käynyt.

– Olen innostunut oppimaan uutta ja näen elämässä paljon mahdollisuuksia, Åhman kuvailee nykyistä elämäntilannettaan.

Åhman on kulkenut pitkän ja mutkikkaan tien päästäkseen pisteeseen, jossa on nyt. Hän valmistui aikanaan luokanopettajaksi, mutta on opiskellut sittemmin muun muassa psykologiaa ja markkinointia. Hän teki väitöskirjansa oman mielen johtamisesta ja yksilön menestymisestä muuttuvissa organisaatioissa. Nykyään Åhman tunnetaan tietokirjailijana, puhujana sekä johtoryhmien ja hallitusten valmentajana. Viime vuosina hän on opiskellut keskusteluälykkyyttä Harvardissa, sovittelua Lontoossa ja puhunut aiheesta New York Universityssa.

– Työelämäprofessorina olen sanonut opiskelijoille, että ei se haittaa, jos elämä ei mene niin kuin nuorena ajattelee. Elämästä voi tehdä sellaisen kuin itse haluaa, toki muut huomioiden.

Åhmanin keväällä 2023 Turun yliopiston opiskelijoille pitämä kurssi keskusteluälykkyydestä ja oman mielen johtamisesta herätti opiskelijoissa paljon kiinnostusta ja sai positiivista palautetta. Åhman toi tiedettä, taidetta ja arkisia tilanteita yhdistäneelle kurssilleen mielenkiintoisia puhujavieraita aina Virgin Atlanticin kaupallisesta johtajasta entiseen karhuryhmän operatiiviseen johtajaan, muusikkoon ja New York Universityn professoriin.

– Opiskelijoiden on tärkeää oppia keskusteluälykkyyttä ja mielen johtamista, koska ne vaikuttavat kokonaisvaltaisesti elämään niin työssä kuin muutenkin. Se on hyvä perusta muulle oppimiselle ja vapauttaa energiaa turhien asioiden pyörittelystä. Tavoitteeni opiskelijoiden kanssa on, etteivät he tekisi samoja virheitä työelämässä, mitä nykyiset johtajat ovat tehneet, Åhman sanoo.

Helena Åhmanin neuvoja haastavaan keskustelutilanteeseen:

• Tiedosta, missä olotilassa menet keskustelutilanteeseen ja etsi keinoja rauhoittaaksesi kehosi ja mielesi.
• Yritä saada myös keskustelukumppanisi tuntemaan olonsa turvalliseksi.
• Älä puhu ensimmäisenä omasta mielipiteestäsi, vaan luo ensin yhteyttä. Kysy kysymyksiä, jotta ymmärrät keskustelukumppanisi näkökulman.
• Tarkista havaintosi, oletko ymmärtänyt asiat oikein.
• Muista, että kaikkia asioita ei aina tarvitse ratkaista yhden keskustelun aikana.
• Tiedosta, missä kulkevat omat rajasi ja kerro keskustelukumppanille, jos hän ylittää ne.
• Muista, että jos toinen sanoo ei, se on neuvottelun alku, ei loppu.

Teksti: Jenni Valta
Kuvat: Ville Juurikkala