Kansainvälisten osaajien ja suomalaisten paluumuuttajien houkuttelemisesta Suomeen osaajapulan helpottamiseksi puhutaan paljon. Osaajien omien kokemusten ja poliittisen tahtotilan välillä on kuitenkin vielä kurottavaa.
Kansainvälisen liiketoiminnan professori ja Turun kauppakorkeakoulun perustutkintokoulutuksesta vastaava varadekaani Niina Nummela johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa nelivuotista COSMO-hanketta. Hankkeessa tutkitaan yhdessä Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen, oikeustieteellisen tiedekunnan ja Åbo Akademin asiantuntijoiden kanssa kosmopoliittien identiteettiä ja työskentelyä.
Kosmopoliittinen ihminen määrittelee itsensä maailmankansalaiseksi sen sijaan, että hänellä olisi vahva kansallinen identiteetti. Henkilö voi tuntea itsensä tietyn maan kansalaiseksi, mutta rinnalla hänellä kulkee vahva globaali identiteetti.
- Aiempien tutkimusten perusteella kosmopoliitit ovat asenteeltaan avoimia, he ovat hyvin kiinnostuneita uusista asioista sekä globaalisti liikkuvia. He saattavat elämänsä aikana muuttaa useita kertoja ja pysyvän työ- tai asuinpaikan sijaan he suosivat paikkoja, joissa he voivat toteuttaa itseään ja joissa on paljon saman henkisiä ihmisiä. Kosmopoliitteja luokseen houkuttelevista paikoista käytetään termiä cosmoscape. Dublin on hyvä esimerkki tällaisesta paikasta, Nummela kertoo.
Monitieteisessä COSMO-hankkeessa tutkitaan kosmopoliittien identiteetin kehittymistä, heidän suhtautumistaan työhön ja globaalin liikkuvuuden herättämiä tunteita. Hankkeessa tahdotaan selvittää, millainen tulevaisuuden työn ja yhteiskunnan tulisi olla, jotta se olisi inklusiivinen myös kosmopoliiteille. Tutkimuksessa tarkastellaan monipaikkatyötä myös työlainsäädännön näkökulmasta.
COSMO-hankkeen rinnalla on alkamassa lisäksi toinen, Työsuojelurahaston rahoittama hanke, jonka tutkimus keskittyy suomalaisiin kosmopoliitteihin eli paluumuuttajiin.
- Keräämme aineistoa pitkään maailmalla asuneilta suomalaisilta osaajilta, jotka ovat palautuneet takaisin Suomeen. Lisäksi kartoitamme mahdollisen rekrytoivan puolen eli organisaatioiden kokemuksia, kuten millaista osaamista yrityksissä tarvitaan ja mitä haasteita osaajien hankkimiseen liittyy, Nummela täydentää.
Samaa aihetta sivuaa myös Business Finlandin innovaatiopolitiikka-ohjelman rahoittama Turun yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteinen HIWE-hanke. Hankkeessa tutkitaan eri kansainvälisten osaajien ryhmiä eri toimialoilta keskittyen heidän kokemuksiinsa. Tavoitteena on tuottaa uudenlaisia ratkaisuja ja työkaluja innovaatiopolitiikkaan kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi Suomeen sekä heidän pitämisekseen maassa.
Yrittäjyyden professori Ulla Hytti kertoo hankkeessa olevan vahva tahtotila selkeyttää kentällä tapahtuvaa keskustelua ja toimintamalleja. Kansainvälisten osaajien omien kokemusten ja politiikkapuolella tehtyjen toimenpiteiden välillä on kuilu, vaikka samalla puhutaan jatkuvasti osaajapulasta.
- Olemme tunnistaneet erilaisia ryhmiä jo mainittujen kosmopoliittien lisäksi, kuten perinteisemmät maahanmuuttajat, joilla on myös havaittu olevan vaikeuksia integroitua suomalaiseen työelämään. Heitä ovat esimerkiksi kauan ulkomailla asuneet suomalaiset tai osaajat, joiden työkokemusta ei arvosteta Suomessa, Hytti avaa.
Tavoitteena selkeän yhteistyömallin rakentaminen
HIWE-hankkeen keskeisenä tavoitteena on rakentaa yhdessä päätöksenteon malli, joka pohjautuu vahvaan yhteistoimintaan sekä virallisten tahojen että erilaisten verkostojen välillä. Hytti painottaa yhteistyön merkitystä jo suunnitteluvaiheessa.
- Tutkimme kansainvälisten osaajien kokemuksia, yritämme löytää ongelmakohtia ja selvitämme, mitä tahoja kentällä toimii. Tarkoituksenamme on tuottaa toimintamalleja, joihin eri osapuolet voivat jo tutkimuksen aikana sitoutua ja lähteä viemään käytäntöön. Tahdomme myös välttää eri tahojen tekemiä ristiriitaisia päätöksiä, kertoo Hytti.
Nummela ja Hytti myöntävät kentän olevan valtavan pirstaleinen tutkijan ja varsinkin kansainvälisen osaajan näkökulmasta. Hajallaan oleva päätöksenteko hämmästyttää. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa kansainvälisten osaajien houkuttelemisesta, Suomen maakuvasta vastaa ulkoasiainministeriö, ulkosuomalaisstrategiasta vastaa sisäministeriö ja monipaikkaisesta työstä vastaa puolestaan liikenneministeriö.
- Ajatellaan vaikka kosmopoliitteja, jotka ovat kiinnostuneet monipaikkatyöstä. Kiinnostava osaaja harkitsee palaamista Suomeen ja huomaa kuvion olevan aika monimutkainen. Aiheeseen liittyvää tutkimusta tehdään tällä hetkellä paljon ja meneillään on useita eri hankkeita. Yrityksilläkin on onneksi voimakas tahtotila tukea teemaan liittyvää tutkimusta ja poliittista päätöksentekoa, Nummela selittää.
Kansainvälisiä osaajia ei tarkastella vain työntekijöinä, vaan myös yrittäjyysnäkökulmasta. Turun kauppakorkeakoulussa on tehty aiempaa tutkimusta muun muassa maahanmuuttajayrittäjyyteen liittyen.
- On kansainvälinen ilmiö, että maahanmuuttajat eri maissa ovat yrittäjäaktiivempia kuin alkuperäinen väestö. Se johtuu monestakin syystä. Heidän on ehkä helpompi tunnistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia tai puutteita palvelu- ja tuotetarjonnassa, Hytti sanoo.
Nummela toteaa monen kosmopoliitinkin olevan yrittäjä, sillä se mahdollistaa globaalin liikkuvuuden. Yrittäjämäinen asenne on myös piirre, joka näkyy paljon kosmopoliiteilla.
- Monet kosmopoliitit käyttäytyvät kuten sisäiset yrittäjät, vaikka ovatkin töissä suurissa organisaatioissa. He kulkevat hyvin yrittäjämäistä polkua urallaan ja määrittelevät itsensä yrittäjämäisiksi, lisää Nummela.
Yrityksissä tarvitaan rohkeutta haastaa omia käytäntöjä
Työvoimatarve ja huippuosaajien houkutteleminen Suomeen kiinnostaa organisaatioita eri aloilla. Hytin mukaan yrityksissäkin tulisi herätä tarkastelemaan omia vaatimuksia, työtapoja ja ajatusmalleja. Tehdäänkö yrityksessä aidosti rekrytointeja oman asiantuntijajoukon monipuolistamiseksi?
- Suomen kielen vaatimus tuntuu meillä itsestäänselvyydeltä, mutta kun mietitään maita, johon on onnistuttu saamaan paljon kansainvälistä osaajakuntaa, epäilen että niissä vaaditaan edes täydellistä englannin osaamista. Työntekijät pystyvät toimimaan kiitettävästi rajatummallakin kielitaidolla. Tahdotaan tuttua ja turvallista, vaikka osaajapulan rinnalla puhutaan samalla myös kansainvälistymistarpeesta, Hytti toteaa.
- Rekrytointiyritykset asettavat hakijat varsin kapeaan muottiin, vaikka asiantuntijalla tai paluumuuttajalla olisi pitkä kokemus ja mahdollisesti yliopistokoulutuskin ulkomailta. Hakijoilla on kuulemma vääränlainen CV. He voisivat tarjota uudenlaisia näkökulmia ja täysin uutta osaamista, mutta niihin ei uskalleta tarttua. Tarvitsemme aitoa diversiteettiä yrityksiin, Nummela sanoo.
Eri toimijoiden osalta puolestaan tarvitaan lisää yhteistyötä ja kokonaiskuvan hahmottamista, jotta päätöksentekoa ei tarkasteltaisi vain oman hallinnon näkökulmasta. Hytti ja Nummela suosittelevatkin konkreettista prosessin läpikäymistä jo siitä alkaen, kun asiantuntijalla ensimmäisen kerran herää ajatus paluumuutosta.
- Jos osaaja on ollut 20 vuotta ulkomailla, se Suomi josta hän on lähtenyt, on hyvin erilainen kuin se Suomi, johon hän on palaamassa. Paluumuuttajille ei ole tarjolla yhtä kattavia palveluja kuin muille maahanmuuttajille, sillä heidän oletetaan tietävän jo kaiken tarvittavan. Käytännön asiat puuttuvat siltä ryhmältä, joka olisi työn kannalta todennäköisesti integroitavissa kaikkein nopeimmin, pohtii Nummela.
Kansainväliset opiskelijat ovat erinomainen rekrytointimahdollisuus
Kansainvälisen osaajan rekrytointi ulkomailta voi jännittää yrityksiä monesta syystä, erityisesti jos asiantuntija muuttaa työn perässä uuteen maahan. Hytin mukaan Suomessa olevan kansainvälisen opiskelijan palkkaamista kannattaa harkita kevyempänä rekrytointikokeiluna. Turun kauppakorkeakoulusta valmistuu vuosittain kymmeniä kansainvälisiä opiskelijoita, joilla on virallinen tutkinto. Kyselytulosten mukaan suurin osa heistä tahtoo jäädä Suomeen.
- Kv-maisteriohjelmiimme on vaikea päästä, joten taso on lähtökohtaisesti jo korkealla. Meillä on tarjota suomalaisen koulutusjärjestelmän käyneitä asiantuntijoita, joilla on oman taustansa osaaminen muualta sekä myös valmiudet jatkaa suomen kielen opiskelua. Läheltäkin löytyy siis todella potentiaalinen ja motivoitunut ryhmä osaajia, Nummela kertoo.
Kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä alueelle tuetaan muun muassa erilaisilla rekrytointiohjelmilla sekä korkeakoulujen, Turun kaupungin, Turku Science Parkin ja opiskelijajärjestöjen Study in Turku -yhteistyöllä. Turun yliopisto toimii lisäksi päätoteuttajana Uniting Companies and International University Talents (UNICOM) -hankkeessa, jonka tavoitteena on turvata yritysten kasvua edistämällä kansainvälisten osaajien sijoittumista Suomen työmarkkinoille. Hanke lisää alueen työmarkkinoiden avoimuutta ja houkuttelevuutta alueella jo asuville korkeakoulutetuille kansainvälisille osaajille.
Teksti: Suvi Lehto
Kuva: Antti Tarponen
