”Ihmisten johtaminen ei ole rakettitiedettä, se on mielenkiintoisempaa” – TSE exe täytti 40 vuotta

TSE exe on Turun kauppakorkeakoulun johtamiskoulutusyksikkö, joka tarjoaa yrityksien edustajille sekä yksityishenkilöille johtamiskoulutuksia Suomessa ja kansainvälisesti. Yksikkö täytti tänä vuonna 40 vuotta, ja juhlavuosi on näkynyt TSE exen erilaisissa tapahtumissa vuoden 2022 aikana. Ulla Heinonen on toiminut yksikön johtajana vuodesta 2015 alkaen.

- TSE exe on ikään kuin yhdistävä tai rakentava silta tieteellisen tutkimusorganisaation ja yritysmaailman, julkisen sektorin ja kolmansien toimijoiden välillä. Olemme akateemisen maailman ja työelämän välinen linkki. Toimintamme ydin on ylläpitää yliopiston suhdetta yhteiskuntaan ja yritysmaailmaan. Liike-elämä ja yrityselämä toimivat paremmin, kun saadaan uutta tutkittua tietoa käytännön osaamisen tueksi, Heinonen toteaa.

Johtamiskoulutus ja esimiesvalmennus on erityisesti jatkuvaa oppimista, josta nykypäivänä puhutaan paljon. Uusi tieto kytketään omaan käytännön työhön ja se hyödyttää heti koko organisaatiota.

- Puhumme TSE exessä kolmikantaisesta oppimisesta, jossa kehittyvät oma johtajuus, oma työ sekä oma organisaatio. Kaikki liittyy liiketoiminnan kehittämiseen ja henkilökohtaiseen johtamisen kasvuun, lisää Heinonen.

Monet yritykset tarvitsevat tukea esimerkiksi strategian jalkauttamiseen, strategian kehittämiseen, muutosjohtamiseen, toimeenpanemiseen tai henkilöstöjohtamiseen liittyvissä asioissa. Organisaatioon saattaa esimerkiksi olla tulossa merkittävä muutos tai tulevaisuuteen liittyvä haaste, johon halutaan työkaluja. Tukea saatetaan tarvita myös työntekijöiden osaamisen kehittämiseen tai osaamistason nostamiseen. Johtajan on huolehdittava siitä, että kaikilla työntekijöillä on rauhallinen mieli ja tunne siitä, että haasteista selvitään yhdessä.

- Monissa organisaatioissa on yhteiskunnalliseen tilanteeseen liittyviä taloudellisia haasteita. Lisäksi kaikkia yrityksiä ja toimijoita koskevat turvattomuuden ja epävarmuuden lisääntymiseen liittyvät haasteet jotka tarkoittavat sitä, että esimiehillä täytyy olla entistä paremmat kyvyt johtaa arjen kriiseissä omia joukkojaan niin, että työn tekemisen tila saadaan säilytettyä, Heinonen sanoo.

Johtajana kehittyminen vaatii ennen kaikkea itsereflektointia

Heinosen mukaan hyvä johtajuus on hyvin moninaista, ja ei ole yksiselitteistä vastausta siihen, kuka on hyvä johtaja. Hänen mukaansa hyvä johtaja on kuitenkin valmis jatkuvasti kehittymään ja olemaan utelias. Lisäksi ominaisuudet kuten empatia, oikeudenmukaisuus, määrätietoisuus sekä inhimilliset kohtaamisen taidot ovat tärkeitä. Johtajalla on oltava kyky luoda uskoa yhteiseen tekemiseen ja hyvään tulevaisuuteen.

- Ohjelmiimme on rakennettu henkilökohtainen johtamisen kehittymisen polku, eli oppimiseen on liitetty vahvasti itsereflektointia. Kun oppii reflektoimaan itseään, oppii tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittämiskohteensa. Mitä paremmin tuntee itsensä, sitä paremmin pystyy ymmärtämään ja johtamaan ympärillä olevia ihmisiä ja tilanteita, kertoo Heinonen.

Esimerkkinä Heinonen nostaa esimerkiksi sen, että tunnistaa tilanteen, jossa yleensä reagoi tietyllä tavalla, joka ei välttämättä johda haluttuun lopputulokseen. Seuraavalla kerralla johtajalla on työkaluja toimia tilanteessa uudella tavalla ja viedä asia onnistuneesti maaliin.

- Pidemmissä ohjelmissamme polku on moniportainen ja niissä on monenlaisia työkaluja ja tukitoimia. Prosessi on meillä itseasiassa hyvin laaja ja syväluotaava, Heinonen lisää.

Heinonen myöntää uskovansa siihen, että luontaisia johtajia on olemassa. Joillain henkilöillä johtajuus on kuulemma näkynyt jo hiekkalaatikolla.

- Jos ei kuitenkaan ole mitään työkaluja käytössä, niin ei sillä hiekkalapiolla kovin pitkälle pääse. Ihmisten johtaminen ei ole rakettitiedettä, se on paljon mielenkiintoisempaa ja monipuolisempaa. En ole vielä tavannut henkilöä, joka olisi niin upea luontainen johtaja, että tulisi toimeen ilman työkaluja, toteaa Heinonen.

Johtamiskoulutuksesta saaduilla työkaluilla on helpompi selvitä arjesta, jolloin energiaa jää muuhunkin. On eri asia tulla toimeen ja sinnitellä, kuin kasvaa ja menestyä.

- Usein voi käydä niin, että eläkkeelle lähivuosina jäävä henkilö kokeekin yllättäen, että hänellä olisi vielä paljon annettavaa. Kun suuret ikäluokat poistuvat organisaatioista, meiltä lähtee valtava määrä tietoa. Siksi tahdomme rohkaista johtajia kouluttautumaan myös myöhäisemmällä iällä, Heinonen sanoo.

Viisasta rohkeutta epävarmuuden keskellä

Koulutuksissa osallistujat saavat TSE exen oman Osaajien yhteisön kautta vertaistukea, kuulevat muiden johtamiskokemuksia ja saavat kouluttajien osaamisen pääomaa itselleen.

- Meillä on erinomainen tuntemus käsillä oleviin haasteisiin. Turun yliopisto on ainutlaatuinen, sillä meillä on kahdeksan eri tiedekuntaa ja pystymme etsimään työkaluja ja osaamista nostavia tietoaineksia johtamisen haasteisiin monialaisesti. Turun yliopistolla on lisäksi erittäin laajat asiantuntijaverkostot kansallisesti ja kansainvälisesti, kertoo Heinonen.

Osallistujan osaamisen pääoman lisääntyessä myös ammatillinen identiteetti vahvistuu. Kouluttautuminen nostaa samalla koko organisaation ryhtiä.

- Koulutuksemme vaikutus osallistujan identiteettiin voi olla jopa niin merkittävä, että osallistujan työyhteisö ja vapaa-ajan yhteisöt huomaavat muutoksia. Osaaminen kehittyy, tietoisuus ja itsetuntemus voimistuvat ja parantunut itsevarmuus heijastuu ihmissuhteisiin, Heinonen selittää.

Tulevaisuuden johtajalta vaaditaan entistä enemmän inhimillisiä kykyjä johtaa. Heinonen kertoo viime aikoina pohtineensa paljon myös rohkeuden merkitystä johtamistyössä.

- Epävarmuuden keskellä johtajalta vaaditaan viisasta rohkeutta. Rohkeuskin kasvaa itsereflektion myötä ja työkaluvalikoiman kasvaessa. Tarvitaan taitoa ja ymmärrystä alati läsnä olevasta muutoksesta, toteaa Heinonen.

Teksti: Saaga Somerkoski & Suvi Lehto
Kuva: Anna-Rosa Eerikäinen