Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on myöntänyt professori Olli Raitakarille maamme merkittävimpiin lääketieteellisiin tunnustuksiin kuuluvan Matti Äyräpään palkinnon. Raitakarin tutkimustyön tavoitteena on lisätä ymmärrystä elintapojen ja ympäristötekijöiden merkityksestä elämänkaaren eri vaiheissa ja yli sukupolvien.
Business Finland on myöntänyt professori Olli Pentikäisen ja dosentti Ulla Pentikäisen tutkimusryhmille 0,7 miljoonan euron rahoituksen syöpälääkekehitykseen. Rahoituksella vauhditetaan lääkehoitojen kehitystä useisiin sellaisiin syöpiin, joihin ei vielä tunneta hoitokeinoja.
Nuori Alexander Mildner aikoi taiteilijaksi. Vanhemmat eivät vastustaneet suunnitelmaa, mutta ehdottivat, että poika menisi ensin Göttingenin yliopistoon, josta hän voisi vuoden kuluttua siirtyä taidekouluun. Toisin kävi. Tänään Mildner on yksi maailman lainatuimpia immunologia-alan tutkijoita ja Turun yliopiston InFLAMES-lippulaivan apulaisprofessori.
Instrumentarium Tiedesäätiö on myöntänyt yhteensä 224 000 euroa apurahoja Turun yliopiston tutkijoille lääketieteelliseen tutkimukseen. Suurimman fellow-apurahan sai InFLAMES-tutkijatohtori Jonna Alanko.
Suoliston solujen koostumuksessa havaittuja muutoksia voidaan hyödyntää tulehduksellisten suolistosairauksien toteamiseen. Åbo Akademin InFLAMES-ryhmässä tehdyn löydön pohjalta kehitetään nyt pikatestiä, jolla eri suolistosairaudet voitaisiin sekä erottaa toisistaan että muista vakavista sairauksista. Kehitystyö on saanut merkittävää rahoitusta sekä Business Finlandilta että Novo Nordisk -säätiöltä.
Orionin entinen toimitusjohtaja, vuorineuvos Timo Lappalainen on nimitetty työelämäprofessoriksi InFLAMES-lippulaivaan. Lappalainen on Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteisen lippulaivan kolmas työelämäprofessori. Hänen alanaan on lääketeollisuus.
Turun yliopiston neuroimmunologian professori, InFLAMES-ryhmänjohtaja Laura Airas ryhmineen on saanut 800 000 euron rahoituksen etenevän MS-taudin lääketutkimukseen. Rahoituksen myönsi The International Progressive MS Alliance.
Turun yliopiston InFLAMES-lippulaivan tutkijat ovat selvittäneet, miten beksmarilimabi-syöpälääke vaikuttaa syöpäkudoksen valkosoluihin potilailla, jotka ovat saaneet lääkkeestä suotuisan hoitovasteen. Lääke herättää kasvaimeen hakeutuneet valkosolut, jotka hälyttävät syöpää tappavat solut paikalle.
Kun kuvannamme sydämen verenvirtausta, saamme samalla ”ilmaiseksi” kuvat kaikista muistakin kehon elimistä. Tämän mahdollistaa huipputarkka laitteisto, joka paljastaa muun muassa sydämen toiminnan ja stressin välisiä yhteyksiä sekä suoliston ja aivojen vuorovaikutusta, kirjoittaa professori ja PET-keskuksen johtaja Juhani Knuuti. Artikkeli on julkaistu alunperin MustRead Akatemiassa.
Ihon levyepiteelisyöpä eli okasolusyöpä on pahanlaatuinen ja yleisin etäpesäkkeitä lähettävä ihosyöpä. Okasolusyövän ilmaantuvuus kasvaa kaikkialla ja Suomessakin sitä löydetään vuosittain yli 2100 uutta tapausta. Levinneen okasolusyövän ennuste on huono, sillä siihen ei ole olemassa tehokasta hoitokeinoa. Turun yliopiston professoreiden Jyrki Heinon ja Veli-Matti Kähärin johtama tutkimus osoitti, että melanooman ja keuhkosyövän hoitoon kehitteillä oleva uusi lääkeaine, plixorafenibi, estää myös okasolusyövän etenemistä.