Turun yliopiston kirjasto katsoo tulevaisuuteen - juhlakirja satavuotisen historian kunniaksi
Turun yliopiston kirjaston juhlateos esittelee kirjaston moninaisia tehtäviä ja tulevaisuuden suuntia.
Turun yliopiston kirjaston juhlateos esittelee kirjaston moninaisia tehtäviä ja tulevaisuuden suuntia.
Turun yliopiston kirjaston 100-vuotisjuhlavuotta juhlitaan pölyttyneen historian kaivelun sijaan tuomalla esiin nykypäivän kirjastoa ja tulevaisuuteen suuntautuvia haaveita. Toimittaja Aleksi Kauppinen suunnitteli yhdessä kirjastolaisten kanssa seitsenosaisen videosarjan, jossa katsoja pääsee kurkistamaan kulissien taakse, kuulee asiakkaiden mielipiteitä ja kiinnostavia yksityiskohtia vuosien varrelta.
Joko tunnet tien oman alasi kirjastoon? Oletko kuullut tarinan Feeniks-kirjastosta ja Joutsenen veljesten kultalöydöstä? Tunnetko jo Yliopistonmäelle johtavat monet portaat? Mitä taideteoksia kampukselta löytyy matkalla kirjastosta toiseen?
“Kuten monet kerrat jo olen sanonut, niin kyllä Turku kaupunkina ja olinpaikkana tuntuu minun mieleni mukaiselta.”
– Volter Kilpi (1919)
Satavuotisjuhlavuoden kunniaksi kirjaston henkilökunta ideoi ja toteutti tulevaisuuteen kurkottavan paneelikeskustelun. Kirjastotyön ja tieteellisen julkaisemisen muutos digitalisaation ja avoimen tieteen kehittymisen myötä puhuttaa usein sekä (virtuaalisissa)kahvipöydissä että kirjastojen johtajien työhuoneissa.
Kirjastolla on uunituore sivusto Libuniturku, osoitteessa on sites.utu.fi/libuniturku. Kirjaston luovempaan sisältöön keskittyvällä sivustolla on ensimmäisenä avautunut verkkonäyttely Kirjasto100: Elämyksiä matkan varrelta.
Turun yliopiston kirjasto jatkaa 100-vuotisjuhlavuotensa viettoa järjestämällä paneelikeskustelun kirjaston tulevaisuudesta. Maanantaina 24.5. klo 13.00-15.00 yliopiston kirjaston käyttäjien, kirjastoalan koulutuksen ja kirjastojen edustajat kokoontuvat keskustelemaan otsikolla Kirjasto 2121 - Turun yliopiston kirjaston seuraavat sata vuotta. Tapahtuma järjestetään etäyhteydellä.
Volter Kilpi (1874-1939) muistetaan parhaiten kirjailijana, mutta hän teki pitkän uran kirjastoissa. Kilpi työskenteli Turun yliopiston kirjaston ensimmäisenä kirjastonhoitajana, vuodesta 1921 aina kuolemaansa saakka. Kilven perintö näkyy konkreettisesti Kilven luomassa, osin yhä käytössä olevassa luokittelujärjestelmässä sekä hänen mukaansa nimetyssä Volter-tietokannassa.