Volter Kilpi – kirjakaaoksen kesyttänyt edelläkävijä
Volter Kilpi (1874-1939) muistetaan parhaiten kirjailijana, mutta hän teki pitkän uran kirjastoissa. Kilpi työskenteli Turun yliopiston kirjaston ensimmäisenä kirjastonhoitajana, vuodesta 1921 aina kuolemaansa saakka. Kilven perintö näkyy konkreettisesti Kilven luomassa, osin yhä käytössä olevassa luokittelujärjestelmässä sekä hänen mukaansa nimetyssä Volter-tietokannassa.
Helsingistä Turkuun
Volter Kilven (1874-1939) kirjastoura alkoi vuonna 1898 Helsingin yliopiston kirjastossa ylimääräisenä amanuenssina. Tuolloin hän oli vielä itsekin yliopiston opiskelija ja valmistui kaksi vuotta myöhemmin. Yliopiston kirjaston palveluksessa hän oli vuoteen 1919 saakka ehtien samanaikaisesti työskennellä myös kirjastonhoitajana sekä ylioppilaskunnan kirjastossa (1906 – 1911) että Helsingin kaupunginkirjastossa (1912 – 1918).
Helsingin vuosien jälkeen Volter Kilpi palasi kotimaakuntaansa kirjastonhoitajaksi Turun kaupunginkirjastoon vuonna 1919. Hän seurasi kiinnostuneena Turun yliopiston ja varsinkin sen kirjaston perustamisvaiheita ja ehdotti varsinkin tilojen ahtauteen viitaten, että yliopiston oman kirjastoon sijaan kaupunkiin pitäisi perustaa uusi tieteellinen keskuskirjasto. Tätä suunnitelmaa ei kuitenkaan toteutettu, mutta Kilpi valittiin vuonna 1920 yliopiston ensimmäiseksi, aluksi tosin väliaikaiseksi, kirjastonhoitajaksi, joten hänen toimikautensa Turun kaupunginkirjastossa jäi verrattain lyhyeksi.
Uusi tieteellinen kirjasto ja alanmukainen luokitus
Volter Kilpi ryhtyi kokoamaan uutta tieteellistä kirjastoa ympäri Suomea saapuneiden painatteiden kaaoksesta. Ensimmäiseksi piti suunnitella aineiston alanmukainen luokitus ja siihen soveltui Kilven mielestä hyvin juuri näihin aikoihin Ruotsissa valmistunut systematiikka. Turun yliopiston kirjastossa alanmukainen pääryhmitys sai sellaisen muodon, että jokainen aihepiiri sai tunnuksekseen yhden suuraakkosen, esimerkiksi F on kielitiede, N oikeustiede ja V lääketiede, siis toisin kuin yleisissä kirjastoissa, joissa hyllyluokitus perustuu numeroihin, ns. kymmenluokitukseen. Kirjaston puhekielessä tuttu Kilven luokitus näkyy edelleen useiden kirjastoyksiköiden hyllyluokituksena. Ensimmäisen kirjastonhoitajan etunimi päätyi kirjaston omalle tietokannalle 1990-luvun alussa.
Kirjailija ja kirjastonhoitaja
Volter Kilpi, joka muistetaan paremmin kirjailijana kuin kirjastonhoitajana, piti nämä kaksi uraa tiukasti toisistaan erillään. Ensimmäiset vuodet Turun yliopiston kirjastossa olivat kiireistä aikaa ja aluksi Kilpi joutui työskentelemään yksin. Kirjastoa vaivasi niin rahan, työvoiman kuin tilojenkin puute, joita vastaan Kilpi joutui kamppailemaan koko kirjastonhoitajakautensa ajan. Ainoastaan ammattitaitoa oli tarpeeksi. Kun kirjaston luokitus- ja luettelointiperiaatteet oli suunniteltu, Kilpi saattoi taas tarttua kirjallisiin töihinsä. Vuodesta 1924 alkaen hän työskenteli vuosikymmenen ajan puolipäiväisenä saadakseen aikaa kuuluisan Saaristosarjansa kirjoittamiseen, jolloin hänen palkastaan säästyneillä varoilla voitiin hankkia tilapäistä työvoimaa.
Volter Kilven työ Turun yliopiston ylikirjastonhoitajana katkesi lokakuussa 1938 sydäninfarktiin, jonka jälkeen hän ei enää palannut työhön. Hän menehtyi seuraavana kesänä 64 vuoden ikäisenä.
Lisätietoa Kilvestä kirjastonhoitajana