Turun yliopiston kirjaston juhlateos esittelee kirjaston moninaisia tehtäviä ja tulevaisuuden suuntia.
Vuonna 1917 Turun Suomalaisen Yliopistoseuran kirjastovaliokunnan aloitteesta alkoi kirjakeräys yliopiston kirjaston perustamista varten. Lahjoituksia saatiin runsaasti sekä yksityisiltä henkilöiltä että muun muassa kustantajilta ja tieteellisiltä seuroilta. Valtioneuvosto antoi perusteilla olevalle kirjastolle jo vuonna 1919 vapaakappaleoikeuden kaikkiin Suomessa julkaistuihin painotuotteisiin.
Vuoden 1920 lopulla varastoon oli kertynyt jo lähes 50 000 nidettä, joiden joukossa oli arvokkaita kokoelmia.
Turun yliopiston kirjasto aloitti virallisesti toimintansa vuonna 1921. Kirjailija Volter Kilpi toimi kirjaston alkutaipaleella ylikirjastonhoitajana ja loi kirjastolle systematiikan ja luettelointisäännöt Helsingin ja Turun kirjastoissa saadun kokemuksensa sekä Keski-Euroopan ja Ruotsin mallien mukaisesti.
Kirjasto on kasvanut ja kehittynyt yliopiston rinnalla ja tänä päivänä se on yksi Suomen suurimmista tieteellisistä kirjastoista. Kaikille avoin kirjasto tukee toiminnallaan monitieteisen tiedeyhteisön tutkimusta, opetusta ja opiskelua.
Kirjaston satavuotisjuhlavuoden kunniaksi julkistettiin tiistaina 21.6.2022 Feeniks-pääkirjastossa teos Avoin, säilyttävä, uudistuva – Turun yliopiston kirjasto 1921–2021.
Kirjan on toimittanut kirjaston palvelupäällikkö Ludvig Forsman ja toimituskuntaan ovat kuuluneet yliopistonlehtori Ulla Hakala, suunnittelija Kaisu Kesonen, professori Leila Koivunen, kirjastonjohtaja Ulla Nygrén ja yliopisto-opettaja Janne Tunturi.
Rehtori Jukka Kola korosti julkistustilaisuudessa pitämässään puheessa, että kirjasto on onnistunut kehittämään toimintaansa vastaamaan asiakkaiden ja muuttuvan tutkimusympäristön tarpeita esimerkiksi avoimen tieteen palveluiden muodossa.
Aarreaitta ja kohtaamispaikka
Juhlakirjassa ääni on annettu pääosin yliopistoyhteisön edustajille. Artikkeleissaan kirjoittajat käsittelevät monipuolisesti kirjaston roolia ja tehtäviä tiedon varastoijana ja kuratoijana, aineistojen tarjoajana, tutkimustulosten julkaisemisessa ja julkaisujen arvioinnissa, tutkimuksen ja opiskelun paikkoina ja tiloina.
– Jollekin kirjoittajalle vapaakappalekokoelman pienpainatteet ovat tutkimuksellinen aarreaitta, toinen etsii yliopistollisen sairaalan päivystyksessä kirjaston sähköisistä aineistoista tietoa akuuttiin potilastilanteeseen, kuvasi kirjan sisältöä kirjastonjohtaja Ulla Nygrén julkistustilaisuudessa.
Kirjasto on Nygrénin mukaan muutakin kuin tiedon lähde. Opettajalle ja opiskelijalle kirjasto on kumppani, joka tarjoaa kurssiaineistojen lisäksi vaikkapa tiedonhallinnan koulutuksia.
– Kirjasto on myös tila, jossa on mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen ja yksityiseen olemiseen. Tämä merkitys on koronavuosien jälkeen osaltaan yksi opiskelijoiden hyvinvointia edistävistä palveluista, Nygren sanoi.
– Kirjasto seuraa laajasti kehitystä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tutkimuksessa, opetuksessa ja opiskelussa tapahtuvat muutokset heijastuvat kirjastoon uudenlaisina asiakastarpeina ja edellyttävät valppautta oman toiminnan arviointiin ja kehittämiseen, kirjastonjohtaja Ulla Nygrén sanoo.
Teksti: Tuomas Koivula
Kuvat: Antti Tarponen