Turun yliopiston tutkimuksessa selvitettiin liikemittareiden avulla, miten liikunta-aktiivisuus muuttuu eläköityessä. Tulosten mukaan työntekijänaisten sekä työmatkansa julkisilla kulkuneuvoilla kulkeneiden kokonaisaktiivisuus laski, kun taas toimihenkilöinä työskentelevien miesten aktiivisuus lisääntyi.
Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston tutkijat ovat mukana kansainvälisessä COVID-19-tutkijaryhmässä, joka pyrkii selvittämään haju- ja makuaistin heikkenemisen yhteyttä uuden koronaviruksen aiheuttamaan tautiin. Kaikkia hengitystiesairauden vastikään sairastaneita pyydetään vastaamaan kyselyyn.
Turun yliopiston sydäntutkimuskeskuksen STRIP-tutkimuksessa on selvitetty ravitsemussuositusten mukaiseen syömiseen tähtäävän ohjauksen pitkäaikaisvaikutuksia. Tutkimukseen 7 kuukauden iästä 20 vuoden ikään asti osallistuneet henkilöt kutsuttiin tutkimuskäynnille uudelleen 26 vuoden iässä. Tulokset osoittavat, että ravitsemusohjausta saaneilla on aikuisiässä matalampi seerumin kolesterolipitoisuus ja parempi insuliiniherkkyys kuin verrokkiryhmään kuuluneilla.
Tuore tutkimus paljastaa, että fosforyylikoliini-molekyyliin kohdentuva uusi vasta-ainehoito parantaa sepelvaltimoiden toimintaa ja hillitsee valtimoiden haitallista tulehdusta valtimonkovettumataudin hiirimallissa. Tutkimus toteutettiin EU-rahoituksella yhteistyössä Turun Valtakunnallisen PET-keskuksen, Leidenin ja Amsterdamin yliopistojen sekä ruotsalaisen Athera Biotechnologies -lääkeyhtiön kanssa.
Imusolmukkeiden sisällä oleva imusuonisto on välttämätön edellytys hallitun tulehdusreaktion synnylle ja tehokkaalle puolustautumiselle infektioita ja syöpää vastaan, osoittaa turkulaistutkijoiden laaja katsausartikkeli Nature Immunology Reviews -tiedelehdessä.
Turun yliopiston ja yhdysvaltalaisen San Diegon yliopiston yhteistutkimus osoitti, että äidinmaidon sokeriyhdisteet voivat vaikuttaa lapsen kasvuun varhaislapsuudessa. Aineisto on kerätty osana Hyvän kasvun avaimet -tutkimusta.
Turun yliopiston, Turun yliopistollisen keskussairaalan ja Läntisen syöpäkeskuksen (FICAN West) tutkijat löysivät uuden RNA-molekyylin, PRECSIT:in, joka säätelee ihon okasolusyövän kasvua ja leviämistä. Tulevaisuudessa PRECSIT voisi mahdollisesti toimia uutena merkkiaineena nopeasti etenevän tai leviävän okasolusyövän havaitsemisessa sekä uusien hoitomuotojen kohteena.
A-streptokokkien aiheuttamien infektioiden hoidossa penisilliinit ovat tärkeitä antibiootteja. Laaja kansainvälinen tutkimus löysi A-streptokokkikantoja, joiden herkkyys penisilliiniryhmän antibiooteille oli huolestuttavasti vähentynyt.
Tutkijat ovat kehittäneet uuden positroniemissiotomografiassa eli PET-kuvauksessa käytettävän radiolääkeaineen. Kyseessä on ensimmäinen Suomessa alusta asti kokonaan kehitetty radiolääkeaine, joka on edennyt ihmistutkimuksiin. Uuden radiolääkeaineen avulla toivotaan voitavan edistää tulehdussairauksien, kuten nivelreuman ja sen liitännäissairauksien, varhaista diagnostiikkaa ja lääkekehitystä kajoamattoman molekyylikuvantamisen keinoin.
Erityisasiantuntija, dosentti Hanna Lagströmin johtama hanke nousi varasijalta rahoituksen saajaksi biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen vuoden 2018 akatemiahankehaussa. Rahoitus on suuruudeltaan 521 213 euroa, ja se on nelivuotinen.