Topi Artukka tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan Turun kosmopoliittisen seurapiirin elämää ja tapoja sekä sosiaalisten suhteiden muodostumista 1810-luvulla. Tutkimus osoitti, että seuraelämä oli eliitille keskeinen keino ja paikka luoda, huoltaa ja kehittää sosiaalisia suhteita, hierarkioita ja valta-asetelmia.
Mari Välimäki tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan esiaviollisia suhteita sekä niiden oikeudellista käsittelyä Ruotsin 1600-luvun lopun yliopistokaupungeissa Turussa ja Uppsalassa. Tutkimuksessa selvisi, että opiskelijat eivät saaneet osakseen erityiskohtelua yliopistojen omien tuomioistuinten käsittelyssä.
Turun yliopiston tutkijat paneutuvat 2021–2024 lasten ja nuorten kokemaan köyhyyteen historiallisesta näkökulmasta. Monitieteisen ”Lasten ja nuorten arjen kokemukset köyhyydestä ja huono-osaisuudesta kriisien jälkeisessä Suomessa 1800-luvulta nykypäivään” -hankkeen rahoittaa Koneen Säätiö.
Suomalainen Tiedeakatemia on valinnut kevätkokouksessaan 4.9.2020 akatemian uudet jäsenet. Suomalaisen Tiedeakatemian jäseniksi kutsutaan ansioituneita tieteenharjoittajia.
Turun Koroistenniemi, jossa sijaitsi katolisen kirkon hallinnollinen keskus 1200-luvulla, oli Manner-Suomen ensimmäinen paikka, jossa tiiltä käytettiin rakennusmateriaalina. Arkeologian väitöstutkimuksessa selvitettiin varhaista (1250–1430) tiilen käyttöä keskiaikaisen Suomen alueella.
Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahasto jakoi kevään jakokierroksella apurahoja lähes 1,4 miljoonaa euroa. Turun yliopistoon jaettiin yhteensä 697 500 euroa.
Kirjallisuushistorian vakiintunut käsitys tulenkantajista 1920-luvulla vaikuttaneena kirjailijaryhmänä on rajannut ulkopuolelleen 1930-luvun tulenkantajien historian. Rajauksen taustalla on havaittavissa tiede- ja kulttuuripoliittisia syitä. Tulenkantajien historiakuvan rakentuminen avaa laajempia kirjallisia, kulttuurisia ja poliittisia kehityskulkuja 1920-luvulta aina 1980-luvulle.
Suomen Tiedeseura on myöntänyt Turun yliopiston professori Kirsi Vainio-Korhoselle Professori Theodor Homénin palkinnon.
Tiedelinja on Turun yliopiston uusi yleisölle avoin tiedewebinaari. Tiedelinjan toisessa lähetyksessä perehdyttiin arkeologiaan.
Suomen vanhimmalta tunnetulta kirkonpaikalta, Kaarinan Ravattulan Ristimäeltä, on kaivaustuloksiin perustuvissa tarkemmissa tutkimuksissa paljastunut ainutlaatuinen yksityiskohta, kookkaan keskiaikaisen muistoristin perustus. Turun yliopiston tutkijoiden mukaan ristin pystytys Ravattulaan jo 1200-luvulla kertoo katolisten tapojen nopeasta omaksumisesta Varsinais-Suomessa.