Asiasana: uskontotiede

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Teosofia, spiritualismi ja esoteerinen henkisyys inspiroivat Akseli Gallen-Kallelaa ja muita tunnettuja suomalaistaiteilijoita (Väitös: TaM Nina Kokkinen, 4.5.2019, uskontotiede)

18.04.2019
Väitös
Mediatiedote
Uutinen

Turun yliopistossa väittelevä Nina Kokkinen selvitti väitöstutkimuksessaan, miten Akseli Gallen-Kallelan (1865–1931), Pekka Halosen (1865–1933) ja Hugo Simbergin (1873–1917) taide liittyy 1900-luvun vaihteessa kukoistaneeseen esoteeriseen henkisyyteen. Taiteilijat innostuivat muiden aikalaistensa tavoin muun muassa teosofiasta, spiritualismista, vapaamuurariudesta ja psyykkisestä tutkimuksesta, jota alettiin myöhemmin kutsua parapsykologiaksi. Nämä ilmiöt jättivät näkyviä jälkiä heidän taiteeseensa.

uskontotiede

Paneelikeskustelussa ruoditaan kristinuskon roolia eduskunnan päätöksenteossa 7.3.2019

27.02.2019
Mediatiedote
Uutinen

Kuuluuko uskonto eduskuntasaliin? Missä määrin uskonto on eduskunnassa yksityinen ja julkinen asia? Millä tavoin julkisessa tilassa usein näkymättömäksi ajateltu kristinusko vaikuttaa eduskunnan päätöksenteossa? Kauppakeskus Skanssissa torstaina 7.3.2019 järjestettävä yleisölle avoin paneelikeskustelu pureutuu näihin ja moniin muihin uskonnon ja päätöksenteon välisiin kysymyksiin. 

Mannerheimiin liittyvät 2000-luvun kulttuurikiistat kertovat kansalaisuskonnon mediatisoitumisesta (Väitös: FM, YTM Jere Kyyrö, uskontotiede, 23.2.2019)

14.02.2019
Väitös
Mediatiedote

Marsalkka Mannerheimin hahmo nousi usein esiin 2000–2010-lukujen kulttuurikiistoissa. Kiistat koskivat Mannerheimin hahmon määrittelyä ja pelissä oli eri toimijoiden kansallinen, taiteellinen ja journalistinen arvovalta. FM, YTM Jere Kyyrö analysoi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan kolmen Mannerheimiin liittyvän teoksen asemointia mediakeskusteluissa. Tutkimuksessa selvisi, että median rooli kansallisesti arvokkaiden asioiden määrittymisessä on erittäin tärkeä.

Opiskelu uskontotieteen oppiaineessa

Uskontotieteen opiskelu Turun yliopistossa antaa korkeakoulututkinnon suorittaneen pätevyyden ja monialaisen kulttuurialan asiantuntijuuden. Voit opinnoissasi valita uskontotieteen opettajalinjan tai kulttuurialan ammattilaisen yleisen linjan. Folkloristiikka, etnologia ja uskontotiede muodostavat yhteisen kulttuurien tutkimuksen hakukohteen. Kandidaatin tutkinto on hakukohteelle yhteinen ja pääaine valitaan maisterivaiheessa.

Yhteistyö uskontotieteen oppiaineessa

Turun yliopiston uskontotieteen oppiaine kouluttaa uskonnon ja kulttuurin ilmiöihin perehtyneitä tutkijoita, asiantuntijoita ja opettajia yhteiskunnan eri sektoreille tutkimus-, media-, sisällöntuotanto- ja viestintätehtäviin.  

Uskontotieteen oppiaine

Uskontotiede tutkii uskonnollisia ja uskontoon kytkeytyviä ilmiöitä, käytäntöjä, perinteitä ja instituutioita eri aikoina ja eri kulttuureissa. Näihin ilmiöihin lukeutuvat myös monet henkiset ja uskonnottomat katsomukset.

Tutkimus uskontotieteen oppiaineessa

Uskontotiede tutkii uskontoa perinteiden ja instituutioiden sekä eletyn ja kansanomaisen uskonnon näkökulmista. Tämän lisäksi voidaan tutkia uskonnottomuutta sekä monia sellaisia ilmiöitä, jotka eivät arkiymmärryksen näkökulmasta ole uskontoa, mutta liittyvät arvojen, merkitysten ja identiteettien muodostumiseen kulttuurissa ja yhteiskunnassa. 

Uutuusteos kokonaisvaltaisesta ajattelusta

17.11.2017
Uutinen

Näemmekö metsän puilta? Osaammeko laittaa asioita oikeisiin kehyksiin? Miksi toisen näkökulman löytäminen on välillä mahdottoman hankalaa? Miten lähestyä ratkaisemattomalta vaikuttavaa ongelmaa? JP Jakosen ja Matti Kamppisen teos integraalisesta, kokonaisvaltaisesta ajattelusta kannustaa katsomaan todellisuutta eri näkökulmista ja näkemään yksinkertaisuuden monimutkaisuuden tuolla puolen.

​​​​