Asiasana: humanistinen tiedekunta

Filosofian oppiaine on saanut testamenttilahjoituksen kansallisfilosofimme J. V. Snellmanin (1806-1881) ajattelun tutkimiseen.

Uudessa monitieteisessä Kansakunnan mielenliikkeet -hankkeessa selvitetään, miten Suomen suurin keskustelufoorumi on syntynyt ja mistä kumpuaa verkkokeskustelun vihapuhe. Hanke kuuluu Suomen Akatemian uuteen digitaaliset ihmistieteet -ohjelmaan.

Apurahat tukevat pohjoismaisten tutkijoiden välistä yhteistyötä.

Vuoden 2015 Tiedonjulkistamisen valtionpalkintojen saajien joukossa on Turun yliopiston henkilökuntaa ja alumneja.

Sataman suunnittelu 1910- ja 1920-luvuilla oli yksi yrityksistä löytää Turun asema muuttuvassa Euroopassa. Uudessa tutkimuskatsauksessa osoitetaan kuinka suunnittelulla oli kohteen paikallisuudesta huolimatta vahvat kytkökset muualle Suomeen ja Eurooppaan. Tutkimus kuuluu Turun kaupunkitutkimusohjelmaan.

Suomen Akatemia myönsi marraskuussa merkittävän rahoituksen Turun yliopiston kolmelle monitieteiselle hankkeelle uudessa digitaaliset ihmistieteet -akatemiaohjelmassa. Hankkeissa monitieteisyys avaa tutkijoille kokonaan uusia ovia. Yksi näistä hankkeista yhdistää kulttuurihistoriaa ja bioinformatiikkaa voidakseen sukeltaa massiiviseen digitoituun historialliseen lehdistöaineistoon. Hankkeessa yritetään vastata kysymykseen miten Suomesta tuli Suomi selvittämällä aatteiden evoluutiota julkisessa keskustelussa.

Suomen Akatemia on myöntänyt ArtsEqual-hankkeelle yhden suurimmista taiteiden tutkimuksen rahoituksista maamme historiassa. Turun yliopisto on mukana hankkeessa, jossa selvitetään kuuden tutkimusryhmän voimin, miten taide ja taidekasvatus voivat lisätä tasa-arvoa ja hyvinvointia 2020-luvun Suomessa.

Turun yliopiston fonetiikan oppiaine on ensimmäisenä maailmassa ottanut koulutuksen kehittämisen avuksi ultraäänen sekä aivojen herätevasteiden tutkimisen. Eri menetelmät yhdistämällä tutkijat pyrkivät löytämään muun muassa nykyistä tehokkaampia keinoja vieraan kielen opettamiseen sekä myöhemmin toivottavasti myös puhevammojen hoitamiseen.

Iso-Britannian rautarouva Margaret Thatcher ei vaikuttanut vain politiikkaan. Hänellä oli suuri riippuvuus- ja vaikutussuhde myös populaarikulttuuriin. Populaarikulttuurin historian dosentti Kari Kallioniemi paljastaa asian tuoreessa verkkoartikkelissaan.

Uskontotieteen professori ennusti jäähyväisluennollaan tieteenalan lisäävän tarpeellisuuttaan maahanmuuton ja maallistumisen seurauksena.

​Anttonen piti jäähyväisluentonsa Janus-salissa pukeutuneena unkarilaisen Debrezenin yliopiston kunniatohtorin kaapuun.