Manteli hyppäsi uuden vuoden puurosta joulupuuroon
23.12.2015
Onnea tuova manteli on joulun tulokas. Kansatieteen tutkija Niina Koskihaara paljasti Lasten yliopiston yleisölle, että alun perin manteli oli uuden vuoden puurossa. Sata vuotta sitten manteli hyppäsi joulupuuroon tuomaan onnea.
Joulun perinteet pitävät sinnikkäästi puolensa, monet niistä juontavat juurensa vuosisatojen taa. Yksi keskeisimmistä on joulupuuro, joka entisaikaan oli todellinen juhlaruoka.
– Arkena syötiin velliä, puuro oli juhlaruokaa. Alun perin puuro tehtiin Suomessa kaurasta, rukiista ja ohrasta. 150 vuotta sitten alkoi riisi yleistyä. Uuden vuoden puurosta oli tapana ennustaa mantelin avulla alkavan vuoden onnea, mutta kun joulupuuro alettiin tehdä riisistä, manteli siirtyi joulupuuroon, Koskihaara kertoo.
Toinen tärkeä joulun maku olivat piparkakut, aiemmalta nimeltään mesileivät. Hunajasta tehdyt ja kallisarvoisella pippurilla maustetut piparit tuoksuivat vahvasti ja niillä uskottiin olevan parantavia voimia.
– Suomen ensimmäiset piparkakut saapuivat Turkuun. Kului sata vuonna ennen kuin suomalaiset sokerileipurit alkoivat niitä valmistaa, ja siitä vielä sata vuotta ennen kuin lapset ja isovanhemmat alkoivat niitä yhdessä leipoa, Koskihaara kertoo.
Sadan vuoden takaiset tavat juhlia
Suomalaisten joulun keskeisiä elementtejä ovat puuro, saunominen, koulun joulujuhla, joulukortit ja -kalenterit, kuusi ja joulupukki. Lähes kaikki olivat osa jo sata vuotta sitten vietettyä joulua.
Maatalousyhteiskunnassa saunottiin varhain jouluaamuna, ja oman vuoron päätyttyä jätettiin saunanovi raolleen tontuille ja haltijoille. Tuvan lattialle levitettiin oljet, mattojen ja kuusien yleistyessä oljet saivat tehdä tilaa joulukuusille.
– Ensimmäiset joulukortit lähetettiin Englannissa 1843. Ne painettiin mustavalkoisina, ja jokainen kortti piti värittää käsin ennen myymistä. Suomeen kortit saapuivat 1800-luvun lopulla, Koskihaara kertoo.
Maailman ensimmäinen joulukalenteri puolestaan nähtiin 1908. Siinä ei ollut avattavia luukkuja vaan kuvia eri päivien kohdalle. Suomeen adventtikalenterit saapuivat Ruotsin kautta partioliikkeen tuomina. Ensimmäinen suomalainen kalenteri julkaistiin 1947, siinä piparkakkutalon ikkunoiden ja ovien takaa paljastui kuva-aiheita.
Koulujen joulu- tai kuusijuhlien historia ulottuu sadan vuoden takaiseen aikaan, kansakoulun alkuvuosiin.
– Hiljalleen myös opiskelijat alkoivat viettää omia juhliaan, joissa esitettiin toisille lauluesityksiä ja näytelmiä. Tapa levisi myös työpaikoille, joissa alettiin viettää pikkujouluja, Koskihaara sanoo.
Jotain uuttakin on. Muoviset joulupallot saapuivat Suomeen vasta reilut 50 vuotta sitten, muovikuuset rantautuivat Yhdysvalloista Suomeen vasta viime vuosituhannen lopulla, samoihin aikoihin ulos kiedottujen ja ripustettujen valojen kanssa.
Teksti: Erja Hyytiäinen
Video: Hanna Oksanen