Monikielinen kielenkäyttö on yleinen piirre Britannian uuden ajan alun (n. 1500–1700) teksteissä. FM Aleksi Mäkilähde esittää Turun yliopistossa tarkastettavassa englannin kielen väitöstutkimuksessaan, että tällaiset kielenkäyttötavat opittiin jo koulutasolla.
Turun yliopistossa väittelevä Rosella Perugi on tutkinut italialaisten naisten Pohjois-Eurooppaan 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa suuntautuneiden matkojen matkakertomuksia. Tutkimus keskittyy erityisesti kirjoittajien tunnekokemuksiin, jotka välittyvät matkakertomusten myötä myös nykylukijalle.
Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden tohtoriohjelma Utulingissä on elokuusta 2019 lähtien mahdollista valita tohtorintutkinnon pääaineeksi digitaalinen kielentutkimus, käännöstiede tai soveltava kielentutkimus. Näiden lisäksi tohtoriopintoihin voi edelleen hakeutua perinteisiin kielipääaineisiin (englannin kieli, espanja, italia, latinalainen/kreikkalainen filologia, pohjoismaiset kielet, ranska, saksan kieli, suomen kieli, suomalais-ugrilainen kielentutkimus).
Turun yliopistossa väittelevä Harri Uusitalo tarkasteli väitöstutkimuksessaan 1600-luvulta peräisin olevaa tekstikokoelmaa, Aitolahden koodeksia, ja erityisesti siihen sisältyvää suomenkielistä lakitekstiä. Aitolahden koodeksin tutkimus valaisee vanhojen lakikäsikirjoitusten kopiointiperinteen lisäksi myös sitä, millä tavalla lakikieli erosi saman aikakauden uskonnollisesta kielestä. Koodeksin kirjoittajaa jäljitettiin rikostutkimuksen keinoin.
Utulingissa väitöskirjatutkijoiden tutkimusalat liittyvät kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteelliseen tutkimusalaan sekä muihin ihmistieteiden aloihin, jolloin tutkimus on usein moni- tai poikkitieteellistä. Utuling-tohtoriohjelma kattaa kieli- ja käännöstieteiden laitoksen kaikki oppiaineet ja kaksi muuta pääainetta.
Turun yliopistossa haku Haku tohtorikoulutukseen on kahdesti vuodessa. Lukuvuonna 2024-2025 hakuajat ovat: