Kieli- ja käännöstieteiden tohtoriohjelma (Utuling)

• järjestää koulutusta kaikille kieli- ja käännöstieteiden väitöskirjatutkijoille yli oppiainerajojen
• edistää heidän väitöskirjatyötään
• sitouttaa heitä laitoksen tutkijayhteisöön ja saada heidät vielä laajemmin verkostoitumaan tiedeyhteisöön
• kehittää heidän erikoisaloihin liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä syventää heidän asiantuntijuuttaan 

Tohtoriohjelma Utulingissa oli syyskuun 2024 haussa haettavana työsuhteisia väitöskirjatutkijan tehtäviä enintään neljäksi vuodeksi ajalle (1.1.2025-31.12.2028). Hakemuksia jätettiin 34. Tehtävään valittiin:

• Ira Hansen 1.1.2025-31.10.2025
• Tomi Koivunen 1.9.2025-31.8.2028
• Linda Sirkiä* 1.1.2025-31.12.2028
• Joonas Vanhala 1.1.2025-31.10.2025

Varalla

• Hilla-Marja Honkalammi*

* Sillä ehdolla, että hakija ottaa vastaan hänelle myönnetyn opiskeluoikeuden Kieli- ja käännöstieteiden tohtoriohjelmassa (Utuling).

 Tämä varasijalista on voimassa seuraavaan hakuun saakka.

Utulingin toiminnasta vastaa johtoryhmä, johon kuuluvat 1.8.2021 alkaen: professori Matti Peikola (Utulingin johtaja), professori Tuomas Huumo, professori Angela Bartens, yliopistonlehtori Jaana Vaahtera, yliopistonlehtori Antonio Sciacovelli, yliopistonlehtori Janne Korkka, yliopistonlehtori Hanna Lantto, väitöskirjatutkija Joonas Vanhala,  väitöskirjatutkija Jenna Saarni,  ja sihteerinä tohtorikoulutuksen asiantuntija Meri Heinonen.

Digitaalinen kielentutkimus tutkii kieltä yhdistelemällä korpuslingvistiikan, kieliteknologian ja digitaalisten ihmistieteiden menetelmiä. Fokus voi kvantitatiivisten menetelmien lisäksi olla myös digitaalisuudessa eli kielenkäytössä digitaalisissa ympäristöissä kuten internetissä tai sosiaalisessa mediassa. Utulingissä on mahdollista saada ohjausta näitä aloja käsitteleviin väitöskirjatöihin. Tähän mennessä digitaalinen kielentutkimus on Turun yliopistossa keskittynyt erityisesti tekstin- ja diskurssintutkimukseen, mutta olemme tarkastelleet myös esimerkiksi terveyteen liittyvää kieltä, vuorovaikutusta ja syntaksia.

Vastuuhenkilö: Professori Veronika Laippala, mavela@utu.fi 

Englannin kielen laaja-alaisessa tutkimusprofiilissa Turun yliopistossa ovat edustettuina englannin kielen, englanninkielisen kirjallisuuden ja kääntämisen tutkimus. Väitöskirjojen ohjaus keskittyy ensisijaisesti seuraaviin tutkimusaloihin: englanninkielinen nykykirjallisuus (esim. jälkikoloniaalinen kirjallisuus), historiallinen kielentutkimus ja kirjahistoria (erityisesti keskiajan ja uuden ajan alun englannin tekstit, kielimuodot ja kielikontakti-ilmiöt), diskurssilingvistiikka (esim. kieli ja ympäristö, kieli ja politiikka), kääntäminen (esim. suomentaminen ja sen historia, kaunokirjallisuuden kääntäminen, kääntämisen sosiologia) sekä vieraan kielen oppiminen ja englanti vieraana kielenä (esim. kielitaidon kehittyminen, oppijankieli, sanaston oppiminen ja opettaminen).

Vastuuhenkilö: professori Matti Peikola, matti.peikola@utu.fi

Espanjan kielen tutkimus Turun yliopistossa on erikoistunut kielikontaktien, sosiolingvistiikan, kielipolitiikan ja kielisuunnittelun sekä kieli-ideologioiden tutkimukseen. Näiden piirissä mainittakoon erityisesti kreolikielten ja afro-luso-hispaanisten kielikontaktien, koodinvaihdon (varsinkin baski-espanja), uusien kielenpuhujien kielellisten repertuaarien, kielten elvyttämisen ja kielimaisemien tutkimus. Ohjausta on saatavilla myös diskurssianalyysiä hyödyntävään tutkimukseen. Asiantuntemusta löytyy lisäksi espanjan kielen opetuksen ja oppimisen sekä käännöstieteen alalta.  

Vastuuhenkilö: professori Angela Bartens, angela.bartens@utu.fi

Italian tutkimusprofiili on monipuolinen ja laaja-alainen. Utuling tarjoaa ohjausta erilaisia italian kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin tutkimuksen osa-alueita käsitteleviin väitöskirjatöihin. Turun yliopistossa tehtävä italian tutkimus ja alan väitöskirjojen ohjaus keskittyy seuraaviin tutkimusaloihin: italian kielioppi, kielen historia, vertaileva kielentutkimus ja leksikografia, italia toisena kielenä ja monikielisyys, Italian kirjallisuuden historia, vertaileva kirjallisuudentutkimus, matkakirjallisuus ja imagologia, Italian ja Suomen kulttuuriset, kielelliset ja historialliset suhteet sekä kansainvälinen oikeus ja diplomatia.

Yhteyshenkilö: yliopistonlehtori Antonio Sciacovelli, antonio.sciacovelli@utu.fi

Klassillinen filologia on tieteenala, joka tutkii antiikin kulttuuria kreikan ja latinan kielten ja niillä kirjoitettujen tekstien kautta. Historiallisen aspektinsa vuoksi tutkimus on myös tieteidenvälistä: klassillinen filologi voi tutkimusaiheestaan riippuen käyttää työssään esim. historian, kielitieteen, arkeologian, filosofian, kirjallisuustieteen, uskontotieteen tai vaikka sukupuolentutkimuksen menetelmiä ja tuloksia. Klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin piirissä tehtävä tutkimus ei rajoitu pelkästään antiikkiin, sillä klassilliset kielet jatkoivat elämäänsä uudella ajalla tieteen, kulttuurin ja uskonnon kielinä. Klassillisten kielten yli 2500-vuotinen historia antaakin lähes rajattomat mahdollisuudet tutkimusaiheiden valintaan Homeroksesta aina klassillisten kielten asemaan autonomian ajan Suomessa.

Yhteyshenkilö: professori Jyri Vaahtera, jyri.vaahtera@utu.fi

Käännöstiede on monitieteinen, jatkuvasti kasvava ja maailmanlaajuistuva tieteenala, jonka tutkimuksessa suomalaiset ovat olleet pioneereja. Käännöstieteen tutkimuskohteina voivat olla erilaiset tekstit tai niiden muodostamat kokonaisuudet, ihmiset, instituutiot ja yritykset, käännettyjen tekstien tuottamis- ja vastaanottoprosessit sekä esimerkiksi käännöstieteen käsitteet. Turun yliopiston käännöstieteen tutkijat ovat erikoistuneet kaunokirjallisuuden kääntämisen, kääntämisen historian, käännösteknologian, kääntämisen teorian, kääntäjäkoulutuksen ja monikielisyyden tutkimukseen. Mahdollisia tutkimuskohteita ovat kauno- tai tietokirjallisuuden kääntäminen, koneavusteinen kääntäminen, av-kääntäminen tai esim. kääntäjän ammatti.

Yhteyshenkilö: professori Kristiina Taivalkoski-Shilov, kristiina.taivalkoski-shilov@utu.fi

Pohjoismaisten kielten tutkimuksellisia painopistealueita ovat toisen kielen oppiminen, puhutun ja kirjoitetun kielen variaatio, vuorovaikutus ja pragmatiikka, kielihistoria sekä nimistöntutkimus. Vahvuusalueita, joihin myös väitöskirjojen ohjaus keskittyy, ovat ruotsi toisena kielenä, Suomessa puhuttava ja kirjoitettava ruotsin kieli, institutionaalinen vuorovaikutus, kielihistoria ja filologia, kieliopin ja sanaston tutkimus, monikielisyys ja kielikontaktit sekä digitaalinen kielentutkimus.

Yhteyshenkilö: professori Camilla Wide, camilla.wide@utu.fi

Turun yliopistossa ranskan kielen tutkimuksen kohteena on erityisesti nykykielen käyttö eri konteksteissa. Väitöskirjatutkijoiden tutkimus voi käsitellä seuraavia teemoja tai sijoittua joillekin seuraavista aloista: vuorovaikutus, diskurssit ja digitaalinen viestintä, pragmatiikan ja argumentaation tutkimus, Ranskaan ja ranskankieliseen maailmaan liittyvät ajankohtaiset kulttuuriset ja yhteiskunnalliset kysymykset, monikielisyys, kielipolitiikka ja kielikoulutuspolitiikka, ranska vieraana kielenä, vieraan kielen oppiminen ja opettaminen, kirjoittamisen prosessit, kieli- ja käännösteknologia, käännösviestintä ja robotti-ihminen vuorovaikutus.

Yhteyshenkilö: professori Marjut Johansson, marjut.johansson@utu.fi

Saksan kielen tutkimus Turun yliopistossa kohdistuu kieli-, kulttuuri- ja käännöstieteellisiin tutkimuskysymyksiin. Utulingin väitöskirjaohjaajien vahvuusaloja ovat seuraavat osa-alueet, joiden alalta meiltä erityisesti on mahdollista löytää ohjausta: kieliopin, sanaston, tekstien ja oppihistorian tutkimus; korpuslingvistiset sekä vertailevan ja kognitiivisen kielentutkimuksen näkökulmat; soveltavan kielentutkimuksen piiriin kuuluvat kielenoppimista ja -opettamista sekä yksilöiden ja yhteisöjen monikielisyyttä koskevat kysymykset; käännöstieteelliset kysymykset; kulttuuriset representaatiot eri medioissa. Ohjausosaamisemme kohdistuu erityisesti nykykieleen.

Yhteyshenkilö: professori Minna Maijala, minna.maijala@utu.fi

Soveltavassa kielentutkimuksessa Utuling voi tarjota ohjausta kielentutkimuksen eri osa-alueilla, kuten diskurssin, pragmatiikan ja vuorovaikutuksen tutkimuksessa sekä kognitiivisen kielentutkimuksen alalla. Tutkimusaiheet voivat liittyä seuraaviin aiheisiin: monikielisyys, kielipolitiikka, kielikoulutuspolitiikka, monilukutaito, kielelliset asenteet ja ideologiat; vähemmistökielet, kielenelvytys, uudet kielenpuhujat ja kielellinen aktivointi; kielen oppimisen ja opettamisen kysymykset; digitaalinen viestintä, vuorovaikutus, kieleen ja kielen muutokseen liittyvät kulttuuriset ja yhteiskunnalliset kysymykset; identiteetit ja kieliyhteisöt; organisaatioiden viestintä; tekoälyyn liittyvät vuorovaikutus (chatbotit, robotit); soveltavan kielentutkimuksen uudet ja innovatiiviset teoreettiset ja metodologiset kysymykset. 

Yhteyshenkilö: professori Marjut Johansson, marjut.johansson@utu.fi ja professori Pekka Lintunen, pekka.lintunen@utu.fi 

Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen tutkimusprofiili on monipuolinen ja laaja-alainen. Meiltä on mahdollista saada ohjausta monenlaisia kielentutkimuksen osa-alueita käsitteleviin väitöskirjatöihin. 
Suomen kielen tutkimus ja alan väitöskirjojen ohjaus keskittyy seuraaviin tutkimusaloihin: kielioppi, kognitiivinen kielitiede ja semantiikka, kieliopillistuminen, vuorovaikutus, digitaalinen vuorovaikutus, suomi toisena kielenä ja kielen oppiminen, korpusmenetelmät ja kvantitatiivinen kielentutkimus, terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä kielentutkimus, vanha kirjasuomi, sananmuodostus, sanaston historia, kirjakielen kehitys, oppihistoria, sosiolingvistiikka, kansanlingvistiikka, variaationtutkimus, nimistöntutkimus sekä kiertotalousteemaa käsittelevän sanaston ja tekstien tutkimus.  
Suomalais-ugrilainen kielentutkimus ja alan väitöskirjojen ohjaus keskittyy Euroopassa puhuttaviin uralilaisiin kieliin. Keskeisimpiä tutkimusaloja ovat näiden kielten kielioppi ja sanasto sekä niiden kehitys kautta aikojen. 

Yhteyshenkilö: professori Tuomas Huumo, tuomas.huumo@utu.fi