Murre pakenee rajoja (Väitös: FM Lotta Aarikka, 9.6.2023, suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus)
Murteista puhuttaessa mieleen tulevat usein murrealueita ja -rajoja kuvaavat murrekartat. FM Lotta Aarikka käsittelee väitöstutkimuksessaan, miten rajoja on tosiasiassa vaikea vetää. Tutkijoiden oma kielellinen historia ja kielitaju vaikuttavat myös murteita käsittelevään tutkimukseen.
Murteet ovat paitsi osa ihmisten arkea myös tutkimuskohde, josta tutkijat ovat olleet kiinnostuneita oikeastaan koko suomen kielen tutkimuksen historian ajan.
FM Lotta Aarikka perehtyi suomen kielen alan väitöstutkimuksessaan murteen käsitteeseen ja siihen, miten murteita on suomen kielen alalla tutkittu.
– Tarkastelen tutkimuksessani prosessia, jota nimitän leikkisästi murteentutkimuksen ”kylmäketjuksi”: Miten yksilön puheesta syntyy tieteellistä tietoa murteista? kysyy Aarikka.
Tutkijan aineisto koostui murteita käsittelevien väitöskirjojen osista sekä 20 tutkijan haastattelusta. Näitä Aarikka tarkasteli kielenkäyttäjien eli murteen puhujien, murreaineistojen, murteen käsitteen sekä murteentutkijoiden näkökulmista.
Tutkimushistoriallisen tarkastelun lisäksi Aarikka käsitteli tutkimuksessaan murteentutkimukseen liittyviä kieli-ideologioita. Näillä tarkoitetaan esimerkiksi käsityksiä siitä, millainen puhe on murreaineistoa, kuka murteita puhuu ja mitä ominaispiirteitä murteisiin kuuluu.
– Selvitin, miten murreaineistojen puhujat on valittu sekä mitä puhujista tutkimuksissa kerrotaan. Perehdyin erityisesti ”syntyperäisyyteen” puhujavalikoinnin keskeisimpänä ohjenuorana ja pohdin, mitä ”syntyperäisyys” puhujista kertoo ja miten syntyperäisyyden edellyttäminen rajaa murteenpuhujien joukkoa, kertoo Aarikka.
– Selvää on, ettei jossakin paikassa syntyminen kerro vielä mitään siitä, miten ihminen kieltä käyttää. Murre – tai kieli ylipäätään – on jotain, minkä omaksumme toisilta ihmisiltä, Aarikka tarkentaa.
Lotta Aarikan väitöstilaisuus pidetään 9.6.2023 klo 12 Arcanumissa. (Kuva: Juha Laurila)
Murrerajat eivät ole suoraviivaisia
Tutkimuksessaan Aarikka ottaa kantaa myös siihen, millaista kielitietoa tutkijoiden tulisi suurelle yleisölle murteista välittää.
– Sekä opetuksessa että suurelle yleisölle viestittäessä keskiössä ovat usein murrealueet ja –rajat – siitä huolimatta, että tutkijat ovat tiedostaneet rajanvedon vaikeuden jo 1840-luvulla. Tutkimuksessani käyn lävitse erilaisia murrealue-esityksiä ja pohdin rajanvedon ja murteiden määrittelemisen periaatteita. Murrealuejakojen sijaan keskeistä murteisiin liittyvää kielitietoa ovat mielestäni kuitenkin juuri rajanvetoon liittyvät vaikeudet, sanoo Aarikka.
Tutkimuksessa selvisi, että hyvin monella murteita tutkineella on jokin kytkös tutkimaansa murteeseen tai puheyhteisöön. Kyseisiä kytköksiä ja niiden vaikutuksia tutkimukseen ei kuitenkaan juurikaan käsitellä.
– Tutkijapositiota tulisi pohtia, sillä analyysini perusteella tutkijat hyödyntävät kielitajuaan useassa tutkimusprosessin vaiheessa, toteaa Aarikka.
***
FM Lotta Aarikka esittää väitöskirjansa Murre ja sen tutkimus. Näkökulmia fennistisen murteentutkimuksen historiaan ja kieli-ideologioihin 1871–2017 julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 9.6.2023 klo 12 (Turun yliopisto, Arcanum, Auditorio Aava, Arcanuminkuja 1, Turku).
> Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta
Vastaväittäjänä toimii emeritusprofessori Fred Karlsson (Helsingin yliopisto) ja kustoksena dosentti Tommi Kurki (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus.
Väittelijän yhteystiedot: p. 050 3260078, lamaar@utu.fi
> Väittelijän kuva (Kuva: Juha Laurila)
