Asiasana: merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus

Satamien digitalisaatio vaatii paljon yhteistyötä, koska satamayhteisöt muodostuvat lukuisista toimijoista. Tiedon parempi jakaminen satamatoimijoiden kesken sujuvoittaisi liikennettä ja parantaisi turvallisuutta. Tulevaisuudessa satamien täytyy löytää keinot ja veturi digitalisaation edistämiseen. Tiedot selviävät DigiPort-hankkeessa laaditusta nykytilaselvityksestä Suomen satamien digitalisaatiosta.

Clean Shipping Project Platform, CSHIPP, kokoaa yhteen Itämeren alueen puhdasta merenkulkua edistäviä projekteja ja organisaatioita.

Meriteollisuus on ison, nousujohteisen muutoksen keskellä – tule mukaan luomaan keinoja ja yhteistyötä, joilla yrityksestäsi voi tulla luotettava ja ketterä kumppani meriteollisuuden isoille toimijoille!

Varustamobarometrin mukaan merenkulku –ja varustamoalan tämän hetkinen tilanne näyttää edelleen valoisalta. Edellisenä kautena alkanut noususuhdanne näyttää jatkuvan, mutta kasvun vauhti on tasaantunut. Vastaajat näkivät myös tulevan 12 kuukauden ennusteet positiivisina, mutta kasvuodotukset ovat maltillisempia kuin edellisenä kautena.

Varustamobarometrin mukaan merenkulku –ja varustamoalan tämän hetkinen tilanne näyttää edelleen valoisalta. Edellisenä kautena alkanut noususuhdanne näyttää jatkuvan, mutta kasvun vauhti on tasaantunut. Vastaajat näkivät myös tulevan 12 kuukauden ennusteet positiivisina, mutta kasvuodotukset ovat maltillisempia kuin edellisenä kautena.

Suomen Meripelastusseura perustettiin vuonna 1897, josta lähtien sen tarkoitus on ollut ihmisten pelastaminen ja avustaminen sekä merellä että sisävesillä. Syksyn viimeisellä Studia Maritima -yleisöluennolla kuultiin Meripelastusseuran toiminnasta juuri seuran toimitusjohtajan tehtävän jättäneen Jari Piiraisen kertomana.

Suomen Meripelastusseuran ex-toimitusjohtaja Jari Piirainen

Merenkulku on tärkeä kuljetusmuoto, jonka ympäristövaikutuksista liikkuu paljon oikeaa ja väärää tietoa. Alan asiantuntija Petra Erkkola näkee merikuljetukset muihin kuljetusmenetelmiin verrattuna ympäristöystävällisenä vaihtoehtona.

Petra Erkkola

Turun Korjaustelakan Ship Repair Manager Ari Soini

Kemikaalionnettomuus on yksi merialueemme suurimmista riskitekijöistä. – Yhtenäisiä toiminta-malleja ihmishenkien pelastamiseksi vaarallisten aineiden onnettomuuksien varalle ei ole aiemmin ollut, vaikka vilkkaasti liikennöidyllä Itämerellä onnettomuusriski on olemassa, kertoo Kirsi Laitio Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksesta. Laitio vetää EU:n Interreg Baltic Sea Region -ohjelman osarahoittamaa ChemSAR-hanketta, jossa on kansainvälisessä yhteistyössä kehitetty toiminta¬malleja ihmishenkien pelastamiseksi merellisessä kemikaalionnettomuudessa.