Faktaa ja fiktiota merenkulun ympäristövaikutuksista

​Merenkulun koulutus- ja tutkimuskeskuksen Studia Maritima –luentosarja sai tiistaina jatkoa Senior Advisor Petra Erkkolan luennolla. Syksyn toinen luento käsitteli merenkulun ympäristövaikutuksiin liittyviä faktoja ja fiktioita.

Merenkulku on tavaraliikenteen kannalta merkittävässä osassa sekä kansainvälisellä että Suomen tasolla. Kansainvälinen laivaliikenne kuljettaa noin 80–90 prosenttia maailmankaupan tavarakuljetuksista. Suomen ulkomaankaupan tavarakuljetuksista noin 83 prosenttia kulkee meriteitse. Merenkulku on Erkkolan mukaan saanut osakseen osittain aiheetonta kritiikkiä ympäristön saastuttamisesta. Hän näkee merenkulun alalla tehtävän paljon työtä ympäristön suojelemisen eteen.

Merenkulkuun liittyy paljon ympäristökysymyksiä

Laivojen rikkipitoista polttoainetta ja typpipäästöjä on kritisoitu runsaasti ympäristön saastuttamisesta. Erkkola kuitenkin huomauttaa laivojen polttoaineen rikkipitoisuuden olevan Suomessa lähes dieselpolttoaineen tasolla. Rikkipitoisuuden alenemiseen on päästy jalostusprosessien ja laivojen rikkipesurien ansiosta. Itämeren rehevöitymisestä ei Erkkolan mukaan voi syyttää pelkkää laivaliikennettä, sillä Suomesta peräisin olevista typpipäästöistä merenkulku vastaa vain kolmea prosenttia.

- Laivan savupiipusta tulevasta paksusta mustasta savusta saa raflaavia otsikoita. Useimmiten savua syntyy laivan käynnistäessä pääkoneensa eli kun laiva on lähdössä laiturista. Poltto on vielä epäpuhdasta, jolloin savupiipusta tulee mustaa savua. Laivaliikenteen tuottama pienhiukkasten osuus on kokonaisuudessaan hyvin pieni. Kyseessä on paikallinen päästö, joka näkyy erityisesti sataman alueella, kertoi Erkkola. 

Muina laivaliikenteeseen liittyvinä ongelmina pidetään alusten jätevesiä ja kiinteitä jätteitä. Erkkola toteaa laivojen puhdistusjärjestelmien olevan kehittyneitä ja jäteveden suodattamisen olevan tarkkaa. Esimerkiksi Helsingissä laivojen jätevedet ohjataan Helsingin jätevedenpuhdistuslaitokselle. Satamat ovat myös velvollisia ottamaan vastaan aluksen kiinteät jätteet. Toisaalta myös alukset ovat velvollisia jättämään kiinteät jätteensä satamaan. Laivoilla dokumentoidaan tarkasti muun muassa tuotetun jätteen määrä ja satamiin jätetyn jätteen määrä.

Erkkola korostaa satamateknisten ratkaisujen merkitystä erityisesti ympäristöön liittyvissä asioissa.

- Jotta laivojen ominaisuudet pääsevät täyteen kukoistukseensa, on satamissa oltava tiettyjä palveluja. Esimerkiksi jos LNG-polttoainetta tai maasähköä ei ole tarjolla satamassa, ei kannata rakentaa LNG:llä tai maasähköllä liikkuvaa laivaa.

Meriteitse kuljettaminen on ympäristöystävällistä

Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n tavoitteena on päästöjen puolittaminen vuoteen 2050 mennessä. Laivojen ympäristötehokkuutta voidaan parantaa esimerkiksi energiajohtamisen, poltto- ja aurinkokennojen, tuuliroottorien ja vaihtoehtoisten polttoaineiden avulla. Ympäristötehokkuus on syytä huomioida jo laivan suunnitteluvaiheessa, jotta aluksen ympäristövaikutuksia voidaan vähentää koko sen elinkaaren ajan.

Erkkolan mukaan laivaliikenne on vuosien mittaan ottanut isoja harppauksia ympäristöystävällisempään suuntaan. Yksittäinen kuluttaja voi vaikuttaa laivaliikenteeseen kulutustottumuksiaan muokkaamalla. Suomeen tuoduista elintarvikkeista noin 95 prosenttia kuljetetaan meriteitse. Lisääntyvän keskiluokan myötä risteilymatkustamisen suosio on lisääntynyt. Erkkola ennustaakin laivaliikenteen päästöjen kasvavan tulevaisuudessa, sillä laivaliikenne lisääntyy entisestään. Samalla kuitenkin kehittyvä teknologia ja kiristyvät ympäristömääräykset mm. IMO:n taholta ohjaavat merenkulkua yhä ympäristötehokkaammaksi kuljetusmuodoksi.

Erkkola on uransa aikana työskennellyt satamassa rahtitoimintojen parissa, risteilyvarustamon ympäristöpäällikkönä ja hän on vastannut laivojen ympäristötekniikan rakentamisesta Turun telakalla. Nykyään hän toimii vapaana konsulttina, joka neuvoo varustamoja muun muassa ympäristöjohtamisessa ja ympäristöteknisissä ratkaisuissa.

Lisätietoa aiheesta IMO:n sivuilta

Studia Maritima on avoin yleisöluentosarja merenkulun aiheista. Luentosarjan järjestävät yhteistyössä Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Merenkulkualan opetuksen ja tutkimuksen kannatusyhdistys ry, Forum Marinum, Aboa Mare, Satakunnan ammattikorkeakoulu sekä Länsirannikon Koulutus Oy WinNova/Merenkulku

Seuraava Studia Maritima -luento järjestetään 4. joulukuutakuuta 2018. Luennon aiheena on Vapaaehtoiset meripelastajat viranomaisten tukena jo 121 vuotta. Luennoitsijana Suomen Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jari Piirainen. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Teksti ja kuva: Johanna Monnonen