Asiasana: yleislääketiede

Perifeerinen valtimotauti eli alaraajojen tukkiva valtimotauti on pitkään salakavalan oireeton. Taudin edetessä oireina saattaa kehittyä katkokävelyä, leposärkyä ja haavaumia. Suurin osa potilaista on oireettomia. Taudin ennuste on kuitenkin huono: viiden vuoden kuluessa 15–30 % potilaista kuolee pääasiassa sydän- ja verisuonisairauksiin. LL Arto Heikkilä selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessaan perifeeriseen valtimotautiin ja sen etenemiseen liittyviä riskitekijöitä terveyskeskusaineistossa.

Elämänlaatuun panostaminen oikealla tavalla ja potilaan syyllistämisen välttäminen saattaisivat parantaa elämäntapamuutoksien onnistumista, toteaa lääketieteen lisensiaatti Tellervo Seppälä Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa. Seppälä myös havaitsi, että kun elämänlaatu on huono, muutoksen onnistumisodotukset ovat epärealistisia. Elämäntavoista ei haluta aina edes puhua.

Keskiviikkona 10.5.2017 järjestetään Turussa jo 13. kertaa Varsinais-Suomen yleislääkäripäivä, johon kokoontuu yli 150 alueen yleislääkäriä. Päivän järjestäjinä toimivat Turun Yliopisto, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja alueen terveyskeskukset. Tänä vuonna päivän teemana on yleislääkärin työn arvostuksen nosto ja työn laadun tekeminen näkyväksi. Ohjelmassa esitellään mahdollisuuksia käytännön laatutyöhön terveyskeskuksissa ja toisaalta yleislääketieteen ajankohtaisia tutkimusaiheita.

Hermostoon vaikuttavien lääkkeiden käyttö on yleistä iäkkään väestön keskuudessa. LL Janne Nurminen tarkasteli Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan hermostoon vaikuttavien lääkkeiden yhteiskäytön yhteyksiä murtumariskiin 65 vuotta täyttäneillä. Tutkimuksesta selviää, että usean hermostoon vaikuttavan lääkeaineen käyttö on yhteydessä kohonneeseen murtumien riskiin iäkkäillä miehillä.