Lääketieteen lisensiaatti Petteri Lankisen väitöstutkimus osoittaa, että positroniemissiotomografian (PET) uudet merkkiaineet voivat parantaa luuinfektioiden diagnostiikkaa.
Tieteiselokuvat osallistuivat monin tavoin 1950-luvun ideologisiin väittelyihin. Ne ovat karttoja pelon ja toivon fantasioihin. Yksilön ja yhteisön ristiriitojen kuvaajina elokuvilla on yhä annettavaa myös nykypäivän katsojille.
Kaupunkiseutujen hajautuminen näyttää kehittyvän kohti monikeskuksista yhdyskuntarakennetta. Kehyskuntien keskustaajamien kasvulla on merkittävä rooli tässä kehityksessä. Suuntaus paljastui filosofian maisteri Antti Vasasen suomalaisten kaupunkiseutujen viimeaikaista rakenteellista kehitystä tarkastelevassa väitöstutkimuksessa.
VTM Matti Näsin tutkimustulosten mukaan nuoret kokevat tärkeiksi erilaiset nettiyhteisöt. Ikääntyneiden aktiivinen informaatioteknologian käyttö on yhteydessä koettuun terveyteen.
Valkosolut ovat immuunijärjestelmän soluja, jotka puolustavat kehoa taudinaiheuttajia vastaan. Ne tekevät tarkastuksia verisuonia pitkin ja palaavat takaisin imusuonia pitkin. Verisuonia ja imusuonia on aikaisemmin ollut vaikeaa erottaa toisistaan. M.Sc Johannes Keuschnigg tunnisti väitöstutkimuksessaan uusia proteiineja, joiden avulla erottelu voidaan tehdä. Tutkimuksessa todistettiin myös, että valkosolut pääsevät siirtymään verisuonista kudokseen PV-1 markkeriproteiinin avulla.
Aivojen hapenkulutus ja aerobinen glukoosin käyttö sekä myös muiden elinten glukoosiaineenvaihdunta on heikentynyt potilailla, joilla on äidiltä periytyvä m.3243A>G-mutaatio. Tämä käy ilmi lääketieteen lisensiaatti, neurologian erikoislääkäri Markus Lindroosin väitöskirjatutkimuksesta.
Lääketieteen lisensiaatti Teemu Aholan väitöstutkimus osoittaa, että kohonneen verenpaineen hoitoon käytettävien lääkkeiden valinnan tulisi olla rationaalisempaa. Verenpainelääkkeiden valinnassa tulisi tarkemmin huomioida potilaan liitännäissairaudet sekä muut sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät.
FM Outi Heikkilän virologian alaan kuuluva väitöstutkimus paljastaa, millaista reittiä pitkin yleinen taudinaiheuttajavirus, coxsackie A9, tunkeutuu kohdesoluun. Reitin estämisellä saatetaan ehkäistä virusinfektion eteneminen ja sen aiheuttaman sairauden syntyminen.
Väitöskirjatutkimuksen mukaan aivot käsittelevät näköinformaatiota noin 0,2 sekuntia ennen kuin näköhavainto saavuttaa tietoisuuden. Tietoinen näkeminen ei kuitenkaan tällöinkään synny hetkessä, vaan asteittain useiden vaiheiden kautta.
Useat antioksidanttien eivät aiemmista oletuksista poiketen estä rasvojen hapettumista ihmisen ruuansulatuselimistöä jäljittelevässä maha-suolistomallissa. Asia paljastui filosofian maisteri Marko Tarvaisen Turun yliopistoon tekemässä väitöskirjatutkimuksessa.