Asiasana: Väitös

Lääketieteen lisensiaatti Natalija Eigeliene selvitti väitöstutkimuksessaan vaihdevuosien hormonihoidossa käytettävien hormonien ja siihen suunniteltujen uusien hoitojen vaikutusta ihmisen normaaliin rintakudokseen. Sekä androgeenit että tietyt selektiiviset estrogeenireseptorin muuntelijat eli SERM-yhdisteet estävät rintaepiteelisolujen jakautumista sekä siihen liittyvää rintasyöpäriskin lisääntymistä.

Ikäihmisten jalkojen terveyden hoito on Suomessa retuperällä. Minna Stoltin Turun yliopistoon tekemä väitöstutkimus paljasti, että vain kahdella 300:sta kotihoidon palveluja käyttävästä ikäihmisestä on terveet jalat. Silti kunnat ja sairaanhoitopiirit ovat palkanneet koko maassa vain 70 jalkaterapeuttia eikä kotihoidon henkilökunnalla ole riittävää tietoa jalkojen hoidosta.

Ihmisten tavasta tarinallistaa elämäänsä muidenkin koettavaksi on tullut arkipäivää. Filosofian maisteri Marjo Mäenpää nimeääkin ilmiön Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa elämänjulkaisemiseksi.

LL Mikael Ekbladin lastentautiopin väitöstutkimuksen mukaan raskaudenaikaisen tupakoinnin yleisyys eroaa selkeästi Pohjoismaiden välillä. Tutkimuksessa osoitettiin raskaudenaikaisen tupakoinnin haittaavan pikkukeskosten aivojen kehitystä. Raskaudenaikainen tupakointi myös lisää lasten ja nuorten psykiatrista sairastuvuutta sekä psykiatristen lääkkeiden käyttöä.

FM Soile Tuomelan väitöskirjatyössä selvitettiin, mitä tapahtuu allergisia reaktioita välittävien Th2-solujen varhaisen erilaistumisen aikana.

Eläinmalleilla on pystytty osoittamaan, että happiradikaalit suojaavat isäntäänsä tämän omien solujen hyökkäyksiltä.

KTM Samppa Suoniemi selvitti väitöstyössään, miksi niin usea yritys pettyy asiakkuudenhallintajärjestelmäänsä ja miten siltä voitaisiin välttyä.

LL Tuulia Avorannan väitöstutkimuksessa saavutettiin uutta tietoa kudoslähtöisten merkkiaineiden ennusteellisesta merkityksestä paksu- ja peräsuolisyövissä. Kudoslähtöisten merkkiaineiden tutkimus on ensiarvoisen tärkeää syövän biologisen käyttäytymisen ja ennusteen arvioinnissa sekä kullekin potilaalle optimaalisen hoidon arvioinnissa.

Filosofian yksi tunnetuimmista kysymyksistä, voiko ihminen valita vapaasti vai ohjaako kaikkea toimintaa ennalta määrätty syy-seuraussuhde, saa uuden vastauksen valtiotieteiden lisensiaatti Mikael Melanin Turun yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessa.

Samaa sukupuolta olleiden seksuaaliset teot ja halut ymmärrettiin keskiajalla monilla eri tavoilla. Kyse oli inhottavista, haisevista teoista, mutta myös hiljaisuudesta, rakkaudesta ja pariskunnistakin.