Tietoinen ja tiedostamaton näkeminen ei onnistu aivoilta hetkessä (Väitös PsM Henry Railo, 22.5.2013)
Väitöskirjatutkimuksen mukaan aivot käsittelevät näköinformaatiota noin 0,2 sekuntia ennen kuin näköhavainto saavuttaa tietoisuuden. Tietoinen näkeminen ei kuitenkaan tällöinkään synny hetkessä, vaan asteittain useiden vaiheiden kautta.
Turun yliopiston väitöstiedote
Ennen tietoista näköhavaintoa aivot ovat ehtineet käsitellä silmistä saamaansa tietoa tiedostamattomasti – tässä vaiheessa henkilö ei vielä itse koe näkevänsä mitään. PsM Henry Railon väitöstutkimuksen tulosten mukaan tämä tiedostamaton prosessointi nojaa osin samaan näkörataan kuin tietoinen prosessointi.
Minkälainen aivotoiminta mahdollistaa tietoisen näkemisen, subjektiivisen kokemuksen näkemisestä? Vaikka näköjärjestelmä tunnetaan jo muuten melko yksityiskohtaisesti, tämä keskeinen kysymys on yhä vailla vastausta.
Teorioissa on lisäksi suuria eroja. Osa väittää tietoisen näkemisen syntyvät nopeasti sen jälkeen, kun näköinformaatio etenee silmästä aivoihin. Toiset teoriat taas olettavat, että tietoisen näkemisen aivoprosessit tapahtuvat verraten myöhään, vasta kun näköinformaatiota on käsitelty aivokuorella laajasti. Väitöskirjassa asiaa tutkittiin sekä mittaamalla aivojen sähköistä toimintaa (EEG) että laajan kirjallisuuskatsauksen pohjalta.
Näköärsykkeen sijainnin pystyi arvaamaan, vaikka tietoista näkemistä häirittiin
Kahdessa muussa väitöskirjaan kuuluvassa tutkimuksessa selvitettiin näköaivokuoren alueiden osallistumista tietoiseen ja tiedostamattomaan näkemiseen.
Tutkimuksissa terveiden koehenkilöiden näköaivokuoren toimintaa häirittiin magneettistimulaation avulla (TMS). Näin saatiin estettyä tietoinen näkeminen. Tiedostamattomaan näköinformaatioon nojaten koehenkilöt pystyivät kuitenkin yhä arvaamaan näköärsykkeen sijainnin, mutta eivät sen väriä.
Väitöskirjan tulokset ovat askel eteenpäin tietoisen näköhavainnon aivoperustan tutkimuksessa ja auttavat rajaamaan erityisesti kysymystä siitä, missä aikaikkunassa tietoisen näkemisen kannalta kriittiset prosessit tapahtuvat. Tiedostamattoman näköhavainnon osalta väitöskirjan tulokset auttavat yleistämään aikaisempien potilastutkimusten tuloksia terveisiin ihmisiin.
***
Keskiviikkona 22. toukokuuta 2013 kello 9.15 esitetään Turun yliopistossa (Publicum, Pub2-auditorio, Assistentinkatu 7) julkisesti tarkastettavaksi psykologian maisteri Henry Mikael Railon väitöskirja ”Neural mechanisms underlying conscious and unconscious vision – Evidence from event-related potentials and transcranial magnetic stimulation” (Tietoisen ja tiedostamattoman näköhavainnon hermostollinen perusta – Herätevaste- ja magneettistimulaatiotutkimuksia). Virallisena vastaväittäjänä toimii Catherine Tallon-Baudry, PhD, Ranskasta (Université Pierre et Marie Curie, Pariisi) ja kustoksena professori Antti Revonsuo.
PsM Henry Railo on syntynyt vuonna 1982 Turussa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 2002 Kaarinan lukiosta. Railo on valmistunut psykologian maisteriksi 2007 Turun yliopistosta, jossa hän toimii tohtorikoulutettavana. Väitös kuuluu psykologian alaan.