Mitä reittejä verisuonten ambulanssit, valkosolut liikkuvat? (Väitös M.Sc Johannes Keuschnigg, 7.6.2013)

27.05.2013

Valkosolut ovat immuunijärjestelmän soluja, jotka puolustavat kehoa taudinaiheuttajia vastaan. Ne tekevät tarkastuksia verisuonia pitkin ja palaavat takaisin imusuonia pitkin. Verisuonia ja imusuonia on aikaisemmin ollut vaikeaa erottaa toisistaan. M.Sc Johannes Keuschnigg tunnisti väitöstutkimuksessaan uusia proteiineja, joiden avulla erottelu voidaan tehdä. Tutkimuksessa todistettiin myös, että valkosolut pääsevät siirtymään verisuonista kudokseen PV-1 markkeriproteiinin avulla.

Turun yliopiston väitöstiedote

Uusien veri- ja imusuonten markkeriproteiinien tunnistaminen ja PV-1 markkeriproteiinin roolin selviäminen saattavat mullistaa syövän, kroonisten tulehduksien ja autoimmuunisairauksien tutkimuksen ja hoidon.

Uudet proteiinit tutkimuksen apuna

Valkosolut kiertävät jatkuvasti ihmiskehoa. Verisuonten kautta valkosolut tavoittavat minkä tahansa kudoksen, tarkastavat sen bakteerien ja virusten varalta ja siirtyvät imusuoniin, jotka kuljettavat ne takaisin verisuoniin.

– Tämän vuoksi on tärkeää, että esimerkiksi verisuonia tutkittaessa tutkijat pystyvät erottamaan ne imusuonista, Keuschnigg korostaa.Kahdella suonityypillä on monia yhtäläisyyksiä, mutta useat proteiinit ovat ominaisia vain yhdelle tai toiselle tyypille. Väitöstutkimuksessa selvitettiin yli 19.000 geeniä etsien proteiineja, jotka ovat spesifisiä joko verisuonille tai imusuonille.

– Analyysien jälkeen pystyimme tunnistamaan 39 uutta proteiinia, joita voidaan käyttää markkereina veri- ja imusuonten erottelussa, Keuschnigg kertoo.

Kudokseen siirtyminen on kuin tennispallo menisi kivimuurin läpi

Kun valkosolu siirtyy verisuonesta ympäröivään kudokseen, sen on ylitettävä tiivis soluseinämä nimeltään endoteeli. Tätä estettä voidaan kuvata kivimuuriksi, jossa kivet symbolisoivat yksittäistä endoteelisolua. Kivimuurin on oltava tiivis, ettei veri vuotaisi suonista kudokseen. Immuunijärjestelmän solut onnistuvat kuitenkin pääsemään tämän esteen läpi.

– Ne voivat siirtyä verisuonesta kudokseen joko solujen/kivien välistä tai, mielenkiintoista kyllä, läpäistä verisuonen seinämän kanavien kautta, jotka muodostuvat suoraan endoteelisolun läpi. Tutkimuksessamme onnistuimme todistamaan, että eräs verisuonen markkeriproteiini, PV-1 on tärkeä tekijä tässä prosessissa, Keuschnigg sanoo.

Askel kohti parempaa hoitoa

Uudet veri- ja imusuonten markkeriproteiinit saattavat mullistaa syövän ja muiden sairauksien tutkimuksen. Lisäksi havainnolla, että PV-1 on ratkaiseva tekijä immuunijärjestelmän solujen poistumisessa verisuonista, voi olla kauaskantoisia seurauksia. Tiedetään, että tämä vaihe myötävaikuttaa eri sairauksissa, kuten kroonisissa tulehduksissa, autoimmuunisairauksissa ja syövässä. Siksi hoitojen kohdistaminen PV 1:een voisi johtaa potilaan voinnin parantumiseen tai jopa parantaa jonkin näistä sairauksista.

---

Perjantaina 7. kesäkuuta 2013 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Mauno Koivisto –keskuksen auditorio, BioCity, Tykistökatu 6 A) julkisesti tarkastettavaksi M.Sc. Johannes Keuschniggin väitöskirja ”PV-1: Leukocyte trafficking molecule and vascular marker”. Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Michael Sixt Itävallasta (Institute of Science and Technology Austria) ja kustoksena professori Sirpa Jalkanen.

M.Sc. Johannes Keuschnigg on syntynyt vuonna 1982 Innsbruckissa Itävallassa ja kirjoittanut siellä ylioppilaaksi 2001. Hän on suorittanut Master of Science -tutkinnon 2008 Innsbruckissa (Leopold Franzens University). Parhaillaan hän toimii tohtorikoulutettavana Turun yliopistossa. Väitös kuuluu lääketieteellisen mikrobiologian ja immunologian alaan.

Luotu 27.05.2013 | Muokattu 01.12.2020