Filosofian maisteri Nelly Rahkonen etsi Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessaan ihmisen alkion kantasoluille ominaisia geenejä. Hän keskittyi tarkemmin kahden geenin tutkimiseen. Molemmat osoittautuivat välttämättömiksi varhaisten kantasolujen toiminnalle ja toinen liittyy tiettyihin syöpiin.
Suomalainen elokuvaliiketoiminta oli alusta alkaen laajaa, kerrostunutta ja vakiintunutta. Turun yliopistossa 14.9. väittelevä Outi Hupaniittu kumoaa tutkimuksessaan aiemmat tulkinnat, joiden mukaan elokuva-alan toiminta ennen 1920-lukua olisi ollut vähäistä tai jopa ammattitaidotonta. Tutkimuksessa nousee esille myös saksalaisten keskeinen rooli suomalaisella elokuva-alalla.
Tekniikan lisensiaatti Juha Kallunki on tutkinut väitöskirjassaan ”Auringon aktiivisuus ja näennäisperiodiset oskillaatiot” auringon muuttuvaa aktiivisuutta ja erityisesti sen eri rakenteiden oskillaatiota. Oskillaatioilla tarkoitetaan jaksollisesti muuttuvia ilmiöitä.
Naisten kirjoittamat taiteilijaromaanit nostetaan Suomessa ensimmäistä kertaa esille filosofian maisteri Jasmine Westerlundin Turun yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessa. Naistaiteilijaromaanitutkimus on kansainvälisestkin vasta nousussa, Euroopassakin tutkimuksia on tehty vasta viitisen kappaletta.
Turun yliopistossa väittelevä Laura Raiko selvitti väitöstutkimuksessaan ihmisen ihon tiivisliitosten säätelyä. Uusi tutkimustieto auttaa soluliitoksiin vaikuttavien ihosairauksien hoitomahdollisuuksien kehittämisessä.
MSc Alexander Yin tutki väitöstyössään energiatehokkuutta ja sitä edistäviä tietoteknisiä järjestelmiä. Hän kehitti tutkimuksessaan agenttipohjaisia dynaamisia järjestelmiä, joilla energiatehokkuutta pystytään parantamaan.
Turun yliopistossa 24.8. väittelevä Sami Louekari tutkii maisemantutkimuksen väitöskirjassaan Kokemäenjokilaakson ympäristöhistoriaa 1720–1850. Hyödyn aikakauden ympäristövaikutukset näkyvät alueen maisemassa yhä.
Suomenkieliset ruotsinoppijat oppivat ruotsin substantiivien määräysmuodot tietyssä loogisessa järjestyksessä, ja sama järjestys on havaittu myös Ruotsissa tehdyissä tutkimuksissa. FM Eeva-Liisa Nyqvistin väitöstutkimus osoittaa, että peruskoulujen oppimateriaalien tavanomainen opetusjärjestys ei kuitenkaan noudata tätä luonnollista oppimisjärjestystä.
Turun kaupunkiseudun sosiaaliset erot eri asuinalueilla ovat kasvaneet 1990-luvun lamasta lähtien. Tämä selviää Jarkko Rasinkankaan Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksesta. Se on ensimmäinen laaja sosiaalisen eriytymisen analyysi Turun kaupunkiseudusta.
Koulussa kiusatun puolustajaksi nousee empaattinen sekä omaan toimintakykyynsä luottava oppilas. Ratkaisevaa on myös opettajan toiminta: jos hän selkeästi tuomitsee kiusaamisen, oppilaiden on helpompi asettua kiusatun koulukaverin puolustajaksi. Havainnot kävivät ilmi psykologian maisteri Virpi Pöyhösen Turun yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessa.