Väittelijä selvitti synnynnäisten vatsanpeitepuutosten kuolleisuutta, esiintyvyyttä ja riskitekijöitä Suomessa (Väitös: LL Arimatias Raitio, 21.8.2020, lastenkirurgia)
Suomessa kuolleisuus synnynnäisiin vatsanpeitepuutoksiin on matala eli hyvää kansainvälistä tasoa. Matalasta kuolleisuudesta huolimatta vatsahalkion vuoksi tehdyt raskaudenkeskeytykset ovat Suomessa yleisempiä kuin muualla maailmassa. Äidin ikä ja ylipaino vaikuttavat huomattavasti vatsanpeitepuutosten riskiin, kun taas äidin raskauden alkuvaiheessa käyttämät reseptilääkkeet eivät nosta riskiä. Tulokset käyvät ilmi LL Arimatias Raition Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.
Synnynnäiset vatsanpeitepuutokset ovat ryhmä epämuodostumia, joista vatsahalkio (gastroskiisi) ja napanuoratyrä (omfaloseele) ovat yleisimpiä. Molemmat epämuodostumat havaitaan useimmiten raskaudenaikaisissa ultraäänitutkimuksissa.
Vatsahalkioon ei yleensä liity muita synnynnäisiä poikkeavuuksia, ja ennuste on sen vuoksi useimmiten hyvä – yli 90 % lapsista selviää sairaudestaan. Napanuoratyrään sen sijaan liittyy monesti myös muita vakavia epämuodostumia ja myös suhteellisen suuri kuolleisuus.
Tuntemattomista syistä vatsahalkion esiintyvyys on ollut maailmanlaajuisesti kasvussa viimeisten vuosikymmenten ajan.
Arimatias Raitio totesi kansallisiin rekisteriaineistoihin perustuvassa väestöpohjaisessa väitöstutkimuksessaan, että sekä vatsahalkion että napanuoratyrän esiintyvyys ja kuolleisuus Suomessa olivat yhteneviä aiemmin julkaistujen tulosten kanssa.
– Aineiston perusteella äidin nuori ikä näyttäytyi riskitekijänä vatsahalkiolle. Äidin ylipaino ja diabetes sen sijaan altistivat napanuoratyrälle, mutta toisaalta äidin ylipaino suojeli vatsahalkiolta, Raitio kertoo.
Raskauden alkuvaiheessa käytetty lääkitys ei lisännyt vatsanpeitepuutosten riskiä. Tupakointi sen sijaan lisäsi vatsahalkion riskiä, mutta ei tilastollisesti merkittävästi. Alkuraskauden aikana käytetyillä laajakirjoisilla penisilliineillä puolestaan todettiin olevan napanuoratyrän suhteen suojaavia vaikutuksia.
– Tämä vaikutus napanuoratyrän riskiin on uusi löydös ja vaatii lisätutkimuksia tulosten varmistamiseksi, Raitio huomauttaa.
***
LL Arimatias Raitio esittää väitöskirjansa ”CONGENITAL ABDOMINAL WALL DEFECTS IN FINLAND 1993 – 2014 Epidemiology and Risk Factors” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 21.8.2020 klo 12 (Tyks, U-sairaala, lastenklinikan luentosali, Turku).
Koronavirustilanteen vuoksi väitöstilaisuuden yleisömäärä paikan päällä on korkeintaan 50 henkilöä.
Vastaväittäjänä toimii professori Willy Serlo (Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen keskussairaala) ja kustoksena professori Ilkka Helenius (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on lastenkirurgia.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: p. 0407208725, arimatias.raitio@fimnet.fi
