Väittelijä kehitti osallistavan ilmastopalvelujen suunnittelumallin (Väitös: FL Jaakko Helminen, 11.1.2020, tietojenkäsittelytiede)
FL Jaakko Helmisen väitöstutkimus käsittelee vuorovaikutteisia järjestelmiä koskevaa ilmastopalvelujen suunnittelumallia, joka vastaa loppukäyttäjän vaatimuksiin.
Väittelijä taustoittaa, että tulevaisuuden teknologioita edustavan suunnittelumallin kehittämistä inspiroivat kokemukset paikallisten ilmastopalveluiden toimivuudesta ruohonjuuritasolla Afrikan kolmessa kehitysmaassa, Mosambikissa, Keniassa ja Tansaniassa.
– Väitöstutkimuksessa kehittämäni suunnittelumallin soveltamista paikallisia viljelijöitä palveleviin hybrideihin ilmastopalvelumalleihin viitoitan Mosambikissa, Keniassa ja Tansaniassa keräämieni haastatteluaineistojen puitteissa. Ne avaavat uusia näkökulmia toiminnallisten mallien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Korostettakoon, että kehitettyä suunnittelumallia voidaan soveltaa monien muidenkin vuorovaikutteisten järjestelmien suunnitteluun, Helminen sanoo.
Helmisen väitöstutkimuksessa korostuu tavallisten paikallisten näkökulma.
– Ruohonjuuritaso tuo tarkasteluihin niin sanotun bottom-up-näkökulman, jota on tutkittu valitettavan säästeliäästi. Varsinkin trooppisten kehitysmaiden maataloudessa keskeinen tietolähde on edelleen perimätieto, johon paikalliset viljelijät eivät enää luota. Pieni ihminen, vaikkapa mosambikilainen lukutaidoton naismaanviljelijä, tarvitsee mobiileja palveluja, jotta hän selviytyy globaalin ilmastonmuutoksen keskellä. Ongelmana ovat ilmaston paikallisen vaihtelun muutokset, jotka aiheuttavat entuudestaan suhteellisen tasaisesti satavaan sadejaksoon pitkähköjä kuivuusjaksoja. Nämä puolestaan vaikuttavat merkittävästi satoon tuhoten sen pahimmassa tapauksessa, Helminen kertoo.
Väittelijä lisää, että monissa sovelluksissa törmätään sekä laadullisen tiedon, esimerkiksi sosiaalinen käyttäytyminen, että määrällisen tiedon, esimerkiksi sadon määrä, yhteiskäyttöön.
– Tällöin on harkittava, millaisilla menetelmillä näitä tietomassoja analysoidaan ja miten tehdään loppupäätelmät. Itse olen päätynyt pitämään laadullisten ja määrällisten tietojen analysoinnin erillään sekä yhdistämään tulokset aivan viime vaiheessa.
Afrikassa kerättyjen haastattelujen yhteydessä ilmeni, että paikallisväestön koulutustaso ja tietoisuus paikallisen alueen sekä valtakunnallisten hallintoelimien toiminnasta oli varsin puutteellinen.
– Näin ollen hallitustenvälisen, asiantuntijoiden top-down-agendan kosketuspinta ruohonjuuritasolle oli huomattavan satunnainen ja lähes olematon. Onkin ilmeistä, että väitöskirjassa kehittämäni ruohonjuuritason toiminnallinen suunnittelumalli jatkokehittelyssä vaatii rinnalleen deduktiivisen suunnittelumallin, jonka puitteissa eri tasojen hallintoelimet voivat yleisistä lähtökohdista lähtien ohjata osallistavalla ja sitouttavalla tavalla ruohonjuuritason toiminnallisten suunnittelumallien kehittämistä tietyssä sovelluksessa.
Helminen hahmottaa väitöstutkimuksessaan hybridien paikallisten ilmastopalvelumallien kehittämistä, jossa myös sosiaaliset tekijät ovat mukana.
– Sysäyksen työurani jälkeen aloittamaani väitöskirjatyöhön antoivat minulle Ilmatieteen laitoksen ilmastopalvelun päällikkönä osoitetut kahden World Meteorological Organization’in (WMO) Commission for Climatology’n (CCl) ilmastopalvelujen asiakastyytyväisyyttä tutkineen asiantuntijaryhmän johtotehtävät, joiden kautta sain kootuksi globaalin verkoston ja kokonaiskuvan ilmastopalveluihin liittyvistä vuorovaikutushaasteista.
***
FL Jaakko Helminen esittää väitöskirjansa ”Systems Action Design Research: Delineation of an Application to Develop Hybrid Local Climate Services” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 11.1.2020 klo 12 (Turun yliopisto, Agora, luentosali XXI, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Alan Hevner (Etelä-Floridan yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena professori Erkki Sutinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on tietojenkäsittelytiede.
Väittelijän yhteystiedot: 050 346 5477, jaakko.a.helminen@utu.fi
