Pitkäaikaisten terveysongelmien määrä on kasvussa maailmanlaajuisesti. Nämä voivat aiheuttaa pysyviä ja eettisesti haastavia muutoksia yksilön elämään. TtM Sunna Rannikko tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden omakohtaisia kokemuksia hoitotyön keskeisten arvojen toteutumisesta sairastumisen jälkeisessä ajassa.
Terveydenhuollossa toiminnan perustana ovat terveyspalveluiden käyttäjän ihmisarvo sekä hänen itsemääräämisoikeutensa ja yksityisyyden kunnioittaminen. Mediassa on kuitenkin viime aikoina tuotu esille sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjiin kohdistuvaa epäkunnioittavaa kohtelua. Myös aikaisemman tutkimuksen perusteella tiedetään, ettei terveyspalveluiden käyttäjä aina koe hoitoaan eettisesti korkealaatuiseksi.
Aikaisempi tutkimus sairastuneiden omakohtaisista kokemuksista hoitotyön keskeisistä arvoista on kuitenkin edelleen rajallista painottuen tiettyihin sairastumisen vaiheisiin, esimerkiksi hoitojaksoon sairauden akuutissa vaiheessa.
– Terveyspalveluiden käyttäjille kohtaamiset terveydenhuollon ammattilaisten kanssa eivät ole heidän muusta elämästään erillisiä tapahtumia. Tutkimuksessani halusin korostaa yksilön näkökulmaa ja eettisiä kysymyksiä osana yksilön elämänkaarta, väitöskirjatutkija Sunna Rannikko kertoo.
Asiakaslähtöisyys korostuu myös vuoden alussa käynnistyneessä maamme sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksessa.
– Asiakaslähtöisen ja eettisesti korkeatasoisen terveydenhuollon toteuttamisessa tarvitaan tutkittua tietoa terveyspalveluiden käyttäjien näkökulmasta, Rannikko painottaa.
Terveysongelma voi muuttaa yksilön kokemusta arvojen toteutumisesta pitkäänkin sairastumisen jälkeen
Väitöskirjatutkimus kohdistui aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden omakohtaisiin kokemuksiin hoitotyön keskeisten arvojen (arvokkuus, yksityisyys, autonomia) toteutumisesta sairastumisen jälkeisessä ajassa. Tutkimukseen osallistui aivoverenkiertohäiriöön sairastuneita, joilla aika sairastumisesta vaihteli akuutista vaiheesta useisiin vuosiin. Aineistot kerättiin haastatteluin ja kyselylomakkein sekä kirjallisuuskatsauksella. Kokonaisuutta kuvaamaan muodostettiin aikaisemmin tutkimaton eettisen polun teoreettinen rakenne.
– Erilaisten terveysongelmien hoitoa kuvataan kliinisinä hoitopolkuina. Miksi siis näihin liittyviä yksilöiden kokemuksiakin ei kuvattaisi polkuna? Tässä tutkimuksessa yksilöiden kokemukset kohdistuivat etiikkaan, joka on terveydenhuollossa keskeisessä asemassa, Rannikko sanoo.
Aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden osalta havaittiin muutoksia yksilöiden kokemuksissa arvojen toteutumisesta. Yksilöt kokivat arvokkuutensa laskeneen sairastumisen jälkeisessä ajassa. Myös yksityisyyden kokemus laski pidemmällä aikavälillä. Autonomian toteutuminen potilaiden kokemana puolestaan vahvistui ensimmäisten sairastumisen jälkeisten kuukausien aikana.
Tutkimustulokset osoittavat, että terveydenhuollossa tulee kiinnittää vahvemmin huomiota terveyspalveluita käyttävien kokemuksiin eettisten kysymysten osalta.
– Eettisen polun teoreettista rakennetta voidaan hyödyntää terveydenhuollossa viitekehyksenä. Tällöin terveyspalveluita käyttävien kokemuksia eettisistä kysymyksistä tarkastellaan koko hoitopolun ajalta, ei vain sen osalta, mitä esimerkiksi omassa yksikössä tapahtuu, Rannikko toteaa.
Terveydenhuollossa myös eettistä laatua tulee mitata
Tutkimuksessa kehitettiin myös eettistä polkua arvioiva Aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen eettinen polku -instrumentti, joka osoittautui validiksi arvioimaan aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden kokemuksia hoitotyön keskeisten arvojen toteutumisesta.
Terveydenhuollon etiikkaan kohdistuvia mittareita on olemassa verraten vähän.
– Tarvitsemme lisää instrumentteja mittaamaan terveydenhuollon etiikkaa. Nämä eivät ole kuitenkaan tarpeellisia vain tutkimuskäytössä, vaan niillä voidaan mitata myös terveyspalveluiden laatua eettisten kysymysten osalta, Rannikko painottaa.
Tällä hetkellä terveydenhuollon eettisiä kysymyksiä mitataan pääosin osana suurempaa kokonaisuutta.
– Eettiset kysymykset ovat niin keskeisessä asemassa terveydenhuollossa, että pidän perusteltuna kohdistaa niihin enemmän huomiota myös mittaamisen muodossa. Myös tutkimuksen tulokset osoittavat tarpeen tälle, Rannikko toteaa.
Tutkimuksessa kehitetty instrumentti kohdistui aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden kokemuksiin. Instrumenttia voidaan hyödyntää myös jatkotutkimuksissa, jotka kohdistuvat yksilöiden kokemuksiin muiden pitkäaikaisten terveysongelmien osalta.
***
TtM Sunna Rannikko esittää väitöskirjansa ”Theoretical Construction of the Ethical Pathway” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa maanantaina 19.6.2023 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina C, Osmo Järvi -sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta.
Vastaväittäjänä toimii professori Hannele Turunen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Helena Leino-Kilpi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on hoitotiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa
Väittelijän yhteystiedot: seeran@utu.fi
Tohtoriohjelma: Hoitotieteen tohtoriohjelma (DPNurs)
