Sosiaali- ja terveysalan hakijat pärjääjät hyvin valintakokeen tunneälyosuudessa ja erityisesti tunteiden hallinnassa, osoittaa Turun yliopistossa tehty väitöstutkimus. Tunneälyn mittaaminen valintakokeessa voi auttaa valikoimaan sellaisia hakijoita, jotka pärjäävät kuormittavassa työssä.
Sosiaali- ja terveysalan opiskelijavalinta koskettaa Suomessa 20 ammattikorkeakoulua ja kymmeniätuhansia hakijoita vuosittain. Tällä hetkellä on kuitenkin vähän tutkimusta siitä, millaisin
keinoin opiskelijavalinta sote-alan koulutuksiin tulisi tehdä.
Sote-alan opiskelijat kohtaavat jo varhaisessa vaiheessa opintojen aikana erilaisissa harjoitteluympäristöissä potilaita ja asiakkaita tilanteissa, jotka voivat olla hyvin tunnepitoisia, ja aiheuttavat myös opiskelijoissa tunteita ja tunnekuormitusta.
Tunneäly muodostuu erilaisista taidoista, kuten kyvystä tunnistaa, ymmärtää, kohdata ja hyväksyä tunteita sekä ilmaista ja hallita tunteita tarkoituksenmukaisesti. Tunneälyllä on osoitettu olevan positiivinen vaikutus terveysalan hakijoiden ja opiskelijoiden opintomenestykseen ja erityisesti menestykseen kliinisessä harjoittelussa. Tunneälyn mittaaminen valintakokeessa voikin auttaa tunnistamaan hakijat, joilla on valmiuksia pärjätä opinnoissa.
– Sosiaali- ja terveysalan työ on tunnekuormittavaa ja alan opiskelijan on osattava jo varhaisessa vaiheessa kohdata ja käsitellä omat tunteensa, jotta tunnekuormittavassa työssä jaksaa, eikä omia tunteita siirrä seuraavaan asiakas- tai potilaskontaktiin, sanoo väitöskirjatutkija Anne Pienimaa.
Pienimaan väitöskirjatutkimuksessa kehitettiin testi hakijoiden tunneälyn mittaamiseen valintakokeessa. Testi otettiin käytöön kevään 2021 valtakunnallisessa sosiaali- ja terveysalan valintakokeessa, ja on ollut käytössä valintakokeessa siitä lähtien.
Sosiaali- ja terveysalan hakijat menestyivät hyvin valintakokeen tunneälyosiossa. Parempaa tunneälyä selittivät naissukupuoli, korkeampi ikä, aiempi koulutus ja vanhempien työssäolo sekä Suomi hakijan ja tämän vanhempien synnyinpaikkana. Nämä tekijät selittivät hakijoiden tunneälyä kuitenkin vain vähän. Parhaiten hakijat pärjäsivät tunteiden hallinnassa.
Testi mahdollistaa hakijoiden objektiivisen arvioinnin
Tutkimuksessa kehitetty EMI-T-tunneälytesti osoittautui helpoksi, mutta objektiiviseksi ja kattavaksi testiksi sote-alan hakijoiden arvioimiseen. Lisäksi EMI-T:n käyttö opiskelijavalinnassa näyttäisi mahdollistavan oikeudenmukaisen valinnan, koska taustamuuttujat selittivät hakijoiden tunneälyn vaihtelua vain vähän.
– Opiskelijavalinnan kannalta on tärkeää, että tunneälyä pystytään arvioimaan kattavasti ja objektiivisesti. Yhtä tärkeää on, että arviointi on reilua, eikä suosi ketään esimerkiksi sukupuolen tai iän perusteella, toteaa Pienimaa
Tutkimus tuotti uutta tietoa tunneälyn yhteydestä sosiaali- ja terveysalan hakijoiden ja opiskelijoiden opintomenestykseen, tunneälyn sisällöstä ja tunneälyn arvioinnissa käytettävistä menetelmistä sekä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden tunneälystä ja tunneälyyn vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksessa kehitetty uusi tunneälytesti myös helpottaa opiskelijoiden valmiuksien testaamista sosiaali- ja terveysalan opiskelijavalinnassa.
***
MSc Anne Pienimaa esittää väitöskirjansa ”THE EMOTIONAL INTELLIGENCE OF SOCIAL CARE AND HEALTHCARE APPLICANTS - Development and evaluation of the test for student selection” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 27.10.2023 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina C, Osmo Järvi -luentosali, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta.
Vastaväittäjänä toimii professori Maria Kääriäinen (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Elina Haavisto (Tampereen yliopisto ja Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on hoitotiede.
Väittelijän yhteystiedot: anne.m.pienimaa@utu.fi
