Liikunta-aktiivisuuden ja motoristen taitojen välillä ei löytynyt yhteyttä alle kouluikäisillä lapsilla (Väitös: LitM Tanja Matarma, 13.3.2020, lastentautioppi)

Väitöstutkimuksessa selvitettiin kattavasti motoristen taitojen eri osa-alueiden, hienomotoriikan, vartalon ja käsien koordinaation sekä voiman ja ketteryyden, yhteyttä liikunta-aktiivisuuteen. Alle kouluikäisten lasten motoristen taitojen ja liikunta-aktiivisuuden välillä ei löytynyt tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Liikunnallinen leikkiminen ulkona oli kuitenkin motoristen taitojen kannalta suotuisampaa kuin sisällä leikkiminen.

– Liikunnan ja motoristen taitojen välisen yhteyden on aiemmin ajateltu olevan vahvempi kuin tämä tutkimus osoittaa, joskin alle kouluikäisiä on tutkittu vähemmän kuin kouluikäisiä. Liikunnan ja motoristen taitojen yhteys voi myös vahvistua vasta kouluiässä. Tulokset saattavat kertoa siitä, että alle kouluikäisten lasten liikunta ei ole riittävän monipuolista kehittämään motorisia taitoja, LitM Tanja Matarma toteaa. 

Normaalipainoisilla lapsilla oli ylipainoisia tai lihavia lapsia tilastollisesti merkitsevästi paremmat motoriset taidot kolmessa neljästä tutkitusta motoristen taitojen osa-alueesta. Ainoastaan hienomotoriikan osalta kehonpainolla ei ollut merkitystä.

Vanhempien ja lasten liikunta-aktiivisuus yhteydessä toisiinsa

Tutkimuksessa alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa liikunta-aktiivisuus olivat yhteydessä toisiinsa. Äitien liikunta-aktiivisuus ja lasten osallistuminen kodin ulkopuoliseen päivähoitoon olivat myönteisesti yhteydessä 5–6-vuotiaiden lasten liikunta-aktiivisuuteen. Alle kolmivuotiaiden lasten ruutuaika oli pitkälti riippuvainen vanhempien ruutuajan määrästä. Vanhempien korkeampi koulutus ja lapsen osallistuminen kodin ulkopuoliseen päivähoitoon olivat yhteydessä lasten parempiin motorisiin taitoihin.

Sukupuolten välillä oli eroja niin liikunnan määrässä kuin motorisissa taidoissa. Pojat olivat fyysisesti aktiivisempia kuin tytöt. Tytöt puolestaan käyttivät enemmän aikaa piirtämiseen ja askarteluun kuin pojat. Ero ei kuitenkaan vaikuttanut hienomotoristen taitojen hallintaan, sillä piirtämisen ja askartelun positiivinen yhteys hienomotoriikkaan näkyi kaikilla lapsilla eikä pelkästään tytöillä. Viisivuotiaat tytöt hallitsivat motoriset taidot saman ikäisiä poikia paremmin. Pojat olivat tyttöjä hieman parempia välineenkäsittelytaidoissa, mutta ero oli vain marginaalinen.  

Väitöstutkimus oli osa Varsinais-Suomessa käynnissä olevaa Hyvän kasvun avaimet -tutkimusta. Lasten liikuntamäärän objektiivisiin mittauksiin viikon ajalta sekä motoristen taitojen laajaan testiin osallistui 158 lasta vanhempineen. Vanhempien liikunta-aktiivisuus mitattiin samanaikaisesti. Motoriset taidot tutkittiin testin lyhyemmällä versiolla yli 800 viisivuotiaalta lapselta. Lisäksi tutkittiin alle kolmivuotiaiden ruutuaikaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä kyselyjen avulla. Lasten pituus-painosuhde ja kehonkoostumus mitattiin viiden vuoden iässä.

Määrällisesti mitattuna tutkimuksen teon aikana voimassa olleet kansainväliset liikuntasuositukset, tunti reipasta liikuntaa päivässä, saavutti vain vajaa puolet tutkituista. 

– Tutkimus kertoo karua totuutta alle kouluikäisten lasten liikunnan tilasta, mutta toisaalta tuo hyviä uutisia varsinaissuomalaisen päivähoidon onnistumisesta motoristen taitojen harjaannuttajana. Vanhempien liikunnallinen aktiivisuus on avainasemassa lasten liikunnallisuuden kannalta, Matarma kiteyttää. 

***

LitM Tanja Matarma esittää väitöskirjansa ”Associations between motor skills, physical activity, and sedentary behavior – Early childhood in focus” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 13.3.2020 klo 12.00 (Turun yliopisto, PharmaCity, Pha1-auditorio, Itäinen Pitkäkatu 4, Turku).

Vastaväittäjänä toimii dosentti Arja Sääkslahti (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena Pasi Koski (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on lastentautioppi.

Väittelijän yhteystiedot: tanja.matarma@utu.fi